Agentteja ja ihmisiä – millainen on HR:n rooli tekoälyn tuottavuusloikassa?
Itsenäisesti toimivat tekoälyagentit mahdollistavat tietotyön tehokkuuden kaksinkertaistamisen, mutta samalla ne mullistavat organisaatioiden toiminnan. HR on avainasemassa tämän muutoksen hallitsemisessa, toimitusjohtaja Sami Karkkila väittää.
Toteutimme viime syksynä markkinakartoituksen, jossa tutkittiin suomalaisten yritysten teknologiainvestointeja ja niiden onnistumista. Kartoitus paljasti monia mielenkiintoisia tuloksia.
Suurin yllätys sisältyi tulosten ristiriitaan. Valtaosa yrityksistä piti toteuttamiaan teknologiahankkeita onnistuneina. Toisaalta vain viidesosa yrityksistä kertoi, että investoinnit olivat synnyttäneet merkittäviä edistysaskeleita tuottavuudessa.
Mielenkiintoinen oli myös tulos henkilöstön osallisuudesta. Vain viidenneksessä yrityksistä työntekijät olivat osallistuneet keskeisessä roolissa teknologiahankkeisiin – siitä huolimatta, että teknologia muokkaa aina jokaisen työntekijän arkista työntekijäkokemusta.
Mistä nämä tulokset kertovat?
Ensinnäkin siitä, että suomalaiset yritykset ovat tyytyväisiä liian vähään. Monille riittää, että teknologiahanke pysyy budjetissa ja aikataulussa. Useimmat eivät osaa, halua tai viitsi hyödyntää teknologiaa tavalla, joka synnyttäisi todellisen tuottavuusloikan.
Toinen johtopäätös on se, että yritykset ovat unohtaneet hankkeissa sen kaikkein tärkeimmän tuotannontekijänsä: oman henkilöstönsä.
Väitän, että suomalaisissa yrityksissä piileskelee hyödyntämätön tuottavuusloikka. Kyse ei ole lisäinvestointien tarpeesta. Kyse on siitä, että jo olemassa oleva teknologia ja erityisesti nykyaikaisten liiketoiminta-alustojen tekoälyominaisuudet valjastetaan täysimääräisesti käyttöön tavalla, johon myös henkilöstö ja HR osallistuvat.
Assistentista itsenäiseksi agentiksi
Tekoälystä puhutaan kaikissa yrityksissä, mutta vasta osa suomalaisfirmoista on edennyt sen hyödyntämisessä edes ensimmäiseen vaiheeseen, jossa generatiivinen tekoäly toimii eräänlaisena tietotyöläisen assistenttina. Kun tekoäly kirjoittaa esimerkiksi kokousmuistiinpanoja, valmistelee PowerPoint-esityksiä ja hakee tietoa eri lähteistä, tietotyön tuottavuutta voidaan tyypillisesti kasvattaa noin 20 prosenttia.
Käsillämme on kuitenkin jo mullistuksen toinen vaihe, jossa itsenäisesti toimivat tekoälyagentit voivat ottaa hoitaakseen kokonaisia työtehtäviä ja prosessien vaiheita. Agenttien tehtäväksi voi antaa vaikkapa asiakaspalvelupalautteisiin vastaamisen tai erilaisten hankkeiden datan analyysin ja raportoinnin. Kun tekoälyagentit toimivat ihmisen ohjauksessa, mutta itsenäisesti, odotettavissa on todellinen tuottavuusloikka, tuottavuuden kaksinkertaistuminen.
Tämä kaikki vaikuttaa luonnollisesti paitsi yrityksen liiketoimintaan, myös yrityksessä työskenteleviin ihmisiin ja heidän työntekijäkokemukseensa. HR on keskeisessä roolissa, kun organisaatiot valmistautuvat uusien työkavereiden, tekoälyagenttien tuloon tiimeihin.
Perehdytyksestä urapolun suunnitteluun
Tekoäly tehostaa kaikkea asiantuntijatyötä, joten on luonnollista, että sitä on mahdollista hyödyntää myös erilaisissa henkilöstöhallinnon prosesseissa tavalla, josta hyötyvät kaikki: yrityksen työntekijät, HR-ammattilaiset ja ylin johto.
Tekoälyä voidaan käyttää esimerkiksi automatisoimaan uuden työntekijän perehdytys tavalla, joka helpottaa ja nopeuttaa työntekijän sopeutumista työyhteisöön. Samankaltaisia itsepalveluprosesseja on mahdollista rakentaa myös esimerkiksi työntekijöiden ohjeistusten, sopimusten ja työsuhde-etujen hallintaan. Tekoäly voi olla apuna myös rakennettaessa työntekijöille henkilökohtaisia koulutus- ja urapolkuja.
Yrityksen ylintä johtoa tekoäly auttaa ennen kaikkea henkilöstötarpeiden strategisessa suunnittelussa. Liiketoimintastrategiaan pohjautuvien mallien ja skenaarioiden avulla on mahdollista laatia entistä tarkempia suunnitelmia ja budjetteja esimerkiksi erilaisten osaajien ja heidän koulutuksensa tarpeesta.
Kuten kaikessa muussakin asiantuntijatyössä, myös HR:ssä tekoälyn synnyttämä tuottavuusloikka pohjautuu prosessien automatisoimiseen. Hyvä uutinen on se, että samalla se vapauttaa ammattilaiset keskittymään työnsä strategiseen ytimeen. Ihmisen kykyä tehdä oivalluksia ja kohdata toinen ihminen tekoäly ei tule koskaan korvaamaan.
Kirjoittaja:
Sami Karkkila on Sofigaten toimitusjohtaja. Sofigatella on yli 700 työntekijää Pohjoismaissa. Karkkila-blogisarjassa toimitusjohtaja pohtii kestävää kasvun johtamista uudessa, alati muuttuvassa todellisuudessa.
Osallistamisesta osallistumiseen: voiko pieni muutos varmistaa parempia tuloksia?
Unohda hierarkiat: tuottavuus vaatii uudenlaista yhteistyötä
