Älä kysy mihin tekoälyä voisi käyttää – kysy miten
Tekoäly tarjoaa yritykselle niin paljon erilaisia mahdollisuuksia, että parhaiden hyödyntämisvaihtoehtojen valitseminen voi tuntua mahdottomalta. Siksi tekoälyhankkeissa ei pitäisikään keskittyä eri vaihtoehtoihin, vaan käyttöönoton tapaan, Sofigaten Mikko Saari väittää.
Oletko ikinä viettänyt koko illan yrittäen valita elokuvaa suoratoistopalvelujen loputtomalta tuntuvasta valikoimasta? Onko elokuva jäänyt joskus kokonaan katsomatta sen vuoksi, että vaihtoehtoja on ollut yksinkertaisesti liikaa?
Älä murehdi, et ole yksin. Kourallisesta vaihtoehtoja on helppo valita paras. Kohdatessaan liikaa valinnanvaraa ihminen sen sijaan hyytyy, sillä hän ei voi ikinä olla varma, että käsillä oleva vaihtoehto on taatusti paras mahdollinen. Jossainhan voi piileksiä vieläkin parempi.
Mahdollisuusähky lamaannuttaa organisaation
Samankaltainen runsaudenpula on usein edessä silloin, kun yritys päättää hyödyntää generatiivista tekoälyä liiketoiminnassaan. Yritys, joka suhtautuu tekoälyn käyttöönottoon perinteisenä it-hankkeena, käyttää valtavan määrän aikaa ja osaamista määritelläkseen sen, mitä tekoälyllä olisi järkevintä tehdä.
Vaihtoehtoja on kuitenkin liikaa rationaalisen päätöksen tekemiseen. Pohdinta siitä, missä kaikissa toiminnoissa organisaatio voisi hyödyntää tekoälypalveluita, tuottaa helposti valtavan määrän sekalaisia mahdollisuuksia, joiden joukossa on suuria strategisia prosesseja, pieniä arkisen työn toimintoja ja kaikkea niiden väliltä.
Vaikeuksia voi syntyä myös hankkeen seuraavassa vaiheessa. Vaikka yritys onnistuisikin valitsemaan joukon toimintoja, joissa se hyödyntää tekoälyä, se ei voi ikinä olla varma valinnoistaan. Johdosta tuntuu helposti siltä, että firma kääntää selkänsä suurelle joukolle toimintoja, joissa AI:sta voisi olla vielä enemmän hyötyä.
Samalla tuloksena on todennäköisesti se, että ne toiminnot, joihin henkilöstö koulutetaan, tuottavat sekalaisia tuloksia. Osa henkilöstöstä ottaa koulutuksen vastaan ja saa AI:stä lisätehoa työhönsä. Osa sen sijaan passivoituu ja toteaa, ettei tekoälystä ole minulle mitään apua.
Huomattavasti parempia tuloksia saakin yritys, jossa liiketoimintajohto asettaa tekoälyn käytölle strategiset tavoitteet ja antaa sen jälkeen henkilöstön löytää itse omat tapansa ottaa uudet työkalut hyötykäyttöön. Kannustamalla kokeiluihin ja itseoppimiseen yritys varmistaa sen, että jokainen työntekijä käyttää AI:ta tavalla, josta on hänelle itselleen suurin mahdollinen hyöty. Lisätehoa eksploratiivinen oppiminen saa kulttuurista, joka mahdollistaa kokemusten ja oppien jakamisen ja vertaistuen.
Iskujoukko vie agendaa eteenpäin
Olennaista uusissa palveluissa on se, että ne edustavat plug & play -teknologiaa, jonka voi ottaa nopeasti käyttöön. Helppokäyttöisyyden ansiosta kuka tahansa voi kokeilla palveluiden eri mahdollisuuksia rajattomasti ja löytää itselleen sopivia tapoja hyödyntää niitä. Seurauksena on, että kaksi samaa työtä tekevää ihmistä päätyy käyttämään palveluita kahdella hyvin erilaisella tavalla. Jaettuaan kokemuksiaan kumpikin löytää todennäköisesti uusia, toisistaan erilaisia tapoja.
Tämän vuoksi henkilöstön kahlitseminen ohjeilla ja passivoivalla koulutuksella ylhäältä määrättyihin toimintatapoihin ei yksinkertaisesti toimi. Toisaalta tekoäly ei tule tehokkaaseen käyttöön myöskään täysin ohjaamattoman kokeilun pohjalta. Käyttöönotto vaatii tuekseen erillisen ”iskujoukon”, joka vie tekoälyagendaa aktiivisesti eteenpäin.
Käytännössä tämä tarkoittaa innokkaiden edelläkävijöiden ryhmää, joka tutkii oma-aloitteisesti tekoälyn erilaisia mahdollisuuksia, tunnistaa konkreettisia käyttötapoja, kokeilee erilaisia työkaluja ja palveluita, jakaa aktiivisesti kokemuksiaan muulle organisaatiolle sekä opastaa kaikkia apua tarvitsevia käytännön pulmissa.
Iskujoukko voi myös olla mukana muotoilemassa tekoälyn hyödyntämisen yhteisiä pelisääntöjä. Se ei voi kuitenkaan omia tekoälyä ja sen hyödyntämistä itselleen. Sen tehtävänä on pikemminkin mahdollistaa erilaiset kokeilut ja kannustaa vähemmän rohkeita.
Toisin sanoen tekoälyn loputtomista tuntuvista vaihtoehdoista ei edes kannata yrittää löytää parhaita perinteisen it-hankkeen keinoin tai johdon mahtikäskyllä. Oikea kysymys tekoälyn hyötykäytössä ei siis ole mitä. Se on miten.
Lue lisää:
Vältä nämä kolme virhettä tekoälyn käyttöönotossa
Onko yrityksesi introvertti vai ekstrovertti?
Kirjoittaja:
Mikko Saari johtaa Sofigaten Business Technology Studio and Operator -liiketoimintaa, jossa yhdistyvät keskisuurille kasvuyhtiöille valmiit kokonais-IT-palvelut, liiketoimintateknologian johtamispalvelut ja maailman johtavat alustaratkaisut.
Suomalaisyrityksissä piilottelee tuottavuusloikka – näin pääset alkuun
Talousjohtaja, näin sinusta tulee tuottavuusloikan toimitusjohtaja
