Älä seiso tulevaisuuden tiellä – 3 syytä miksi jokaisen johtajan tulee olla teknologiajohtaja
Sofigaten toimitusjohtajan Sami Karkkilan mielestä organisaation ei kannata ulkoistaa teknologiaosaamistaan yksin teknologialle vihkiytyneille asiantuntijoille.
1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa monissa teollisuusyrityksissä työskenteli johtaja, jonka vastuulla oli huolehtia sähköstä. Sähkö oli yrityksille kriittisen tärkeä tuotannontekijä, mutta ennen kattavien ja luotettavien sähköverkkojen rakentamista sen jatkuva saatavuus tuotti jatkuvasti ongelmia. Niinpä tärkeää asiaa ratkoi tuon ajan CEO, Chief Electricity Officer.
Nyt ajatus sähköjohtajasta kuulostaa koomiselta. Vaikka energiakriisi yltyisi kuinka pahaksi, yksikään yritys ei pyri ratkaisemaan ongelmaa perustamalla johtoryhmäänsä sähköjohtajan position.
Veikkaukseni on, että viimeistään kahdenkymmenen vuoden kuluttua ajatus muusta liiketoiminnasta irrallisesta ICT-johtajasta kuulostaa yhtä naurettavalta.
Tämä ei johdu siitä, että liiketoimintateknologian merkitys yrityksissä vähenisi. Päinvastoin. Liiketoimintateknologia on itse asiassa jo nyt niin keskeinen osa yritysten kaikkia toimintoja, että teknologiaymmärryksen ulkoistamisessa yksittäiselle johtajalle tai yksittäiselle osastolle on päivä päivältä vähemmän järkeä.
Teknologia kuuluu kaikille. Tämä ei tarkoita sitä, että yrityksen kaikkiin tehtäviin pitäisi jatkossa palkata pelkkiä insinöörejä. Se tarkoittaa pikemminkin sitä, että eri liiketoiminta-alueiden johtajien ja esikuntien erikoisosaajien tulee ymmärtää syvällisesti teknologian tarjoamat mahdollisuudet omalle vastuualueelleen – ja koko yrityksen liiketoiminnalle. Teknologia ei ole pelkästään mahdollistaja, teknologia on liiketoimintaa.
On kolme keskeistä syytä sille, miksi jokaisen johtajan tulee olla teknologiajohtaja.
1. Teknologia on johtamiskysymys
Teknologia mahdollistaa yrityksen muutoksen. Hyödyntämällä tehokkaasti maailman kehittyneimpiä teknologia-alustoja voidaan tehostaa innovaatioprosesseja, tuoda ketteryyttä asiakaspalveluun, parantaa asiakasuskollisuutta ja saavuttaa lukemattomia muita mitattavissa olevia liiketoimintatavoitteita.
Ikävä kyllä teknologia voi myös rajoittaa muutosta, jos sitä käytetään rajoittuneesti. Aito digitransformaatio edellyttää aina myös johtamisen muutosta: sitä, että koko organisaatio järjestelee uudelleen toimintaansa saavuttaakseen ne tavoitteet, jotka teknologia mahdollistaa. Lähes aina tämä tarkoittaa organisaation siilojen rikkomista ja eri liiketoimintayksikköjen strategista yhteistoimintaa. Tämä edellyttää paitsi johtajuutta myös syvällistä yhteistyötä yli organisaatiorajojen.
2. Teknologia on ihmiskysymys
McKinseyn tutkimuksen mukaan jopa kolme neljästä suunnitellusta digitransformaatiohankkeesta epäonnistuu.Useimmissa epäonnistumisissa syy löytyy ihmisistä – tai pikemminkin heidän väliltään. Huono kommunikaatio hankkeeseen osallistuvien ihmisten välillä synnyttää huonoja digitaalisia palveluita, joita ihmisten on vaikea käyttää. Tehokas viestintä sen sijaan mahdollistaa palvelut, jotka ovat helppokäyttöisiä, intuitiivisia ja jopa elämyksellisiä.
Ei ole kenenkään etu, että teknologia on yrityksessä yksin teknologialle vihkiytyneiden asiantuntijoiden hallussa. Teknologiaihmisten tulee pystyä keskustelemaan strategisesti liiketoimintajohdon kanssa. Vastaavasti muun johdon tulisi syleillä it:tä. Toisin sanoen heidän kannattaa perehtyä tiedon ja teknologiaan mahdollisuuksiin voidakseen huolehtia siitä, että kunkin yksikön ja siellä työskentelevien ihmisten – eli teknologian loppukäyttäjien – tarpeet otetaan huomioon palveluita suunniteltaessa ja muokattaessa. Vaarana on delegoitu ajattelu, jolloin kukaan ei todellisuudessa vastaa tavoiteltujen hyötyjen saavuttamisesta.
Liiketoimintateknologian tehtävä on mahdollistaa koko organisaation kyky muuttua. Jos muu johtoryhmä ryhtyy haukottelemaan ja näpyttelemään puhelimiaan teknologiajohtajan esitellessä yritykseen hankittavan uuden palvelun mahdollisuuksia, on hyvin epätodennäköistä, että palvelua osataan käyttää organisaation eri osissa tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Vielä epätodennäköisempää on se, että uusi teknologia saavuttaa sille asetetut liiketoiminnalliset tavoitteet.
3. Teknologia on rahakysymys
Strategisista investoinneista päättäminen kuuluu yritysjohdon tärkeimpiin tehtäviin. Ennen investointipäätöksen tekoa johto vertailee ja punnitsee erilaisia vaihtoehtoja ja valitsee lopulta sen, jossa investoinnille odotetaan parasta tuottoa ja joka edistää parhaiten yrityksen strategisten tavoitteiden saavuttamista.
Sama pätee luonnollisesti liiketoimintateknologiainvestointeihin. Niille on kuitenkin turha odottaa optimaalista tuottoa, jos ICT-johtaja joutuu tekemään arvioinnin yksin muun johdon ummistaessa korvansa teknologiapuheen äärellä. Yhtä huono vaihtoehto on se, että johto kutistaa investoinnin niin pieneksi, ettei todellisen transformaation synnyttäminen ole mahdollista.
Liiketoiminta + teknologia = liiketoimintateknologia
Toisin kuin entisajan sähköjohtajat, ICT- ja teknologiajohtajat ovat keskuudessamme. En halua vähätellä heidän työtään, sillä heillä on tärkeä rooli digitaalisen transformaation edistämisessä. Transformaation johtaminen edellyttää kuitenkin vahvaa yhteyttä liiketoimintaan, sillä liiketoimintateknologiassa yhdistyy kaksi asiaa, liiketoiminta ja teknologia.
Olen käsitellyt tässä tärkeimpiä syitä sille, miksi organisaation jokaisen strategisia päätöksiä tekevän jäsenen tulisi jo nyt ymmärtää teknologiaa riittävästi voidakseen tuoda oman osaamisensa mukaan digitransformaatiohankkeiden suunnitteluun. Seuraavissa kirjoituksissani pureudun kuhunkin syyhyn hieman syvemmin.
Lue myös: Johtaja, jos vastaat tähän kysymykseen ”en tiedä”, olet pian työnhaussa
Kirjoittaja
Sami Karkkila on liiketoimintateknologian muutokseen erikoistuneen kasvuyhtiö Sofigaten toimitusjohtaja. Sofigatella on yli 700 työntekijää Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Unkarissa. Karkkila-blogisarjassa toimitusjohtaja pohtii kestävää kasvun johtamista uudessa, alati muuttuvassa todellisuudessa.