Ennakointi tuo etuja – kysy vaikka Nokialta!
Pidätkö yrityksesi tulevaisuutta varmana? Entä onko liiketoimintasi tulevaisuudenkestävä? Onko yrityksesi olemassa vielä 10 vuoden kuluttua? Jos kyllä, miten olet valmistautunut tulevaisuuteen, jota määritellään jatkuvasti muuttuvaksi, kompleksiseksi myllerrykseksi?
Innovaatiotutkijoiden mukaan noin puolet S&P 500 -listalla olevista yrityksistä korvautuvat uusilla yrityksillä kymmenen vuoden aikana. Tutkimukset osoittavat, että keskimääräinen aika, jonka yritykset pysyvät listalla, on vähentynyt merkittävästi viimeisten 50 vuoden aikana: 33 vuodesta vain 24 vuoteen. Vuoteen 2027 mennessä ajan ennustetaan supistuvan 12 vuoteen.
Suomessa yritysjohtajien näkemykset tulevaisuudesta ovat melko radikaaleja. Tutkimuksen mukaan 80 prosenttia suomalaisista yritysjohtajista uskoo, ettei heidän yritystään ole olemassa vuonna 2022 tai että ne ovat ainakin käyneet läpi täydellisen muutoksen. Vuosi 2022 ei ole edes kaukana ─ vain kolmen vuoden päässä!
TUNA-uhat
Monet yritykset ja akateemikot ovat tunnistaneet, että nykymaailmalle ovat tunnusomaisia ns. TUNA-olosuhteet, jotka luovat paineita yrityksille. Lyhenne tulee sanoista:
- Turbulent (myllertävä)
- Uncertain (epävarma)
- Novel (uusi)
- Ambiguous (monitulkintainen)
Lyhyesti tämä tarkoittaa sitä, että muutokset yrityksen ulkoisessa ympäristössä voivat nopeasti ja arvaamattomasti luoda epäselviä haasteita, joita ei ole aikaisemmin kohdattu. TUNA-olosuhteet voivat yllättää johtajat ja aiheuttaa heille epävarmuutta, jos he luottavat edelleen ”vanhojen hyvien aikojen” perinteisiin suunnittelumenetelmiin.
Jatkuvan muutoksen taustalla on useita tekijöitä: nopeasti kehittyvät teknologiat, lisääntynyt kilpailu, globalisaatio, ilmastonmuutos sekä muut megatrendit, jotka vaikuttavat koko maapalloon ─ niin yrityksiin, yhteiskuntiin, organisaatioihin kuin yksilöihin.
Yritykset kohtaavat paineita, joihin niiden pitää suhtautua: sopeutua, toimia tai jopa täysin muuttua. Olemme jo esimerkiksi nähneet, miten digitalisoituminen voi joko pyyhkiä pois yrityksiä (esimerkiksi Kodak, Sony MinisDisc tai Makuuni) tai luoda täysin uusia, kuten Instagram, Spotify ja Netflix.
Miten tulevaisuutta voi suunnitella, jos se on nopeiden muutossyklien takia arvaamaton ja epävarma?
Valmistautua vai jättää valmistelematta?
Miten voimme tietää tulevaisuudesta, kun sitä ei vielä ole olemassa? Futurologit toteavat todeksi sen, että meillä ei ole tulevaisuutta koskevia tosiseikkoja ja että emme voi koskaan olla varmoja tulevaisuudesta. On kuitenkin myös totta, että tulevaisuus on aina olemassa käsitystemme kautta. Kun siis kehitämme käsityksiämme tulevaisuudesta, voimme varautua erilaisiin vaihtoehtoihin. Voimme myös muokata tulevaisuutta!
Tulevaisuus on varmasti hyvin erilainen kuin menneisyys. Vallitseva käsitys on, että muutos ei ole koskaan ollut liiketoimintaympäristöissä tai yhteiskunnissa näin nopeaa. On myös todennäköistä, ettei muutos tule koskaan enää olemaan näin hidasta. Tosiasia on, että tulevaisuus tulee todelliseksi joka sekunti, olimmepa valmistautuneet siihen tai emme. Valmistautua tai jättää valmistautumatta ─ molemmat ovat päätöksiä, jotka vaikuttavat tulevaisuuteesi yhtä paljon.
Ennakointi
Nykyään yrityksillä on erilaisia käytäntöjä, joilla vastata muutoksiin ja valmistautua paremmin tulevaisuuteen. OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio kuvailee tuoreessa Elävä Strategia -kirjassaan ennakoivan lähestymistavan elementtejä. Tämä lähestymistapa voi tehdä yrityksestä tulevaisuudenkestävän parantamalla sietokykyä muutokseen ja kompleksisuuteen. Foresight eli ennakointi auttaa yrityksiä rakentamaan visioita, tekemään parempia päätöksiä, siirtymään pitkän aikavälin ajatteluun ja muokkaamaan tulevaisuutta.
Ennustamisen sijaan kyse on tulevaisuuden ennakoimisesta ja siitä, että otamme huomioon mahdolliset muutokset. Muutokset voivat olla yllättäviä tapahtumia tai kestoltaan jatkuvia kuten megatrendit. Ennakointia on hyvin dokumentoitu tulevaisuudentutkimuksen kirjallisuudessa, ja se tarjoaa laajasti arvoa yrityksille. Se auttaa esimerkiksi näkemään ja ymmärtämään muutoksia ja murroksia, vauhdittamaan innovaatioita, vähentämään epävarmuutta, muotoilemaan uudelleen strategiaa tai tukemaan lopulta päätöksentekoa ja jopa parantamaan kilpailukykyä.
Ennakointimenetelmissä tunnustetaan reilusti, ettemme voi ennustaa tulevaisuutta. Tämän vuoksi on harkittava erilaisiavaihtoehtoja tulevaisuudesta ja valmistauduttava niihin. Yleensä tämä tehdään systemaattisena ja osallistavana prosessina, jossa on useita menetelmiä. Tavoitteena on luoda ymmärrystä nykyisistä ajureista, vaihtoehtoisista tulevaisuuksista ja visiosta, jota yritys tavoittelee keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.
Ennakointi tuo etuja ─ kysy vaikka Nokialta!
Kun yritys tekee ennakointiin pohjautuvan analyysin tulevaisuudestaan, prosessi johtaa oivalluksiin, jotka auttavat yritystä määrittelemään strategiset suuntansa ja luomaan perustan kilpailuedulle sekä pitkäikäisyydelle.
Arhusin yliopiston ja EBS Business Schoolin toteuttama laaja tutkimus vahvistaa, että ennakointi luo lisäarvoa yrityksille, kun ne valmistautuvat tulevaisuuteen. Toinen Arhusin yliopiston ja Deloitten pitkittäistutkimus osoittaa, että ennakointi ei ainoastaan paranna joustavuutta muutoksia kohtaan ─ se auttaa yrityksiä myös kasvattamaan arvoa ja voittoja. Tulevaisuuteen valmistautuneiden yritysten todetaan olevan 33 prosenttia kannattavampia kuin yritysten keskimäärin. Lisäksi niiden kasvuvauhti on huomattavasti suurempi.
Suomessa erityisesti Nokia ja OP Ryhmä tunnetaan ennakointikäytännöistään. Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa ja OP:n Ritakallio ovat tulevaisuuteen valmistautumisen puolestapuhujia skenaarioiden avulla. Siilasmaan mukaan ennakointi auttoi Nokiaa löytämään uuden strategisen kurssin verkkoliiketoiminnassa ja vaikutti päätökseen hankkia kilpailija Alcatel-Lucent sen jälkeen, kun matkapuhelinliiketoiminta oli epäonnistunut. Nokia on esimerkki 150-vuotiaasta yrityksestä, joka on keksinyt itsensä ja liiketoimintansa uudelleen TUNA-olosuhteissa.
Kaiken kaikkiaan ennakointi parantaa tulevaisuuden sietokykyä ja tulevaisuuteen valmistautumista.
Ei vain johtoryhmälle
Yleisimpiä yritysten käyttämiä ennakointimenetelmiä ovat skenaariot, trendianalyysi, ennusteet ja muutosten havannointi, kuten heikkojen signaalien ja ns. villien korttien tunnistaminen. Villeillä korteilla tarkoitetaan yllättäviä tapahtumia, joita on vaikea ennakoida,mutta joilla on suuri vaikutus.
Ennakoinnin lähtökohtana tulisi olla ajanjakson asettaminen pidemmälle kuin perinteisessä strategiatyössä, jossa ajanjaksoksi tavallisesti asetetaan 1-3 vuotta tulevaisuuteen. Tulevaisuuden tarkastelu pidemmällä aikajänteellä auttaa yrityksiä irrottautumaan nykyisestä ajattelutavastaan sekä liiketoimintamalleistaan ja jopa uudistamaan strategiaansa. Tämä antaa yritykselle mahdollisuuden uudistaa itseään – ja kuten monet asiantuntijat ovat huomauttaneet: yritykset eivät kestä pitkällä aikavälillä keksimättä itseään uudelleen.
Ihannetilanteessa ennakointi ei ole pelkästään ylemmän johtoryhmän prosessi, vaan se on upotettu organisaation jokaiselle tasolle. Yrityksen jokainen työntekijä voi esimerkiksi tarkkailla tulevaisuutta havaitsemalla muutossignaaleita ja tulkitsemalla niiden seurauksia yrityksen kannalta.
Yleiset ennakoinnissa käytetyt menetelmät
Tässä on esimerkkejä elementeistä, joita kannattaa harkita, kun muotoilee yrityksen tulevaisuutta ennakoinnin avulla:
Skenaariot esittävät polun ja sen ajurit kohti uskottavia tulevaisuuksia. Skenaariot esitetään yleensä tarinan muodossa, joka on sisällöllisesti johdonmukainen ja mielenkiintoinen. Skenaarioissa tulisi esittää syyt ja seuraukset, jotka yhdistävät tulevaisuuden nykyhetkeen. Tarinassa tulisi myös kuvata tapahtumia, keskeisiä päätöksiä ja niiden vaikutuksia. Skenaarioiden sanotaan olevan yksi tehokkaimpia työkaluja vallitsevien ajattelumallien haastamiseen. Ne voivat poistaa luovuutta ja kekseliäisyyttä rajoittavia esteitä. Skenaarioita käytetään usein kehittämään strategian joustavuutta ja tehostamaan päätöksentekoa.
Ennusteet (forecasts) ovat tilastollisia malleja mahdollisista kehityskaarista. Ennusteet perustuvat kvantitatiiviseen analyysiin, joka lopulta heijastaa ennusteita tulevaisuudesta. Nämä tilastolliset menetelmät voivat olla hyödyllisiä, mutta niiden heikkoutena on, että ne perustuvat useimmissa tapauksissa historiallisiin tietoihin. Tällöin ei välttämättä oteta huomioon tulevien olosuhteiden muutoksia.
Tulevaisuustyöpajat ovat tehokas tapa saada ihmiset mukaan osallistavaan ennakointiin. Työpajat ovat tapa yhdistää erilaisia näkökulmia, luoda uusia ja yllättäviä ideoita tai paljastaa organisaatiossa vallitsevia oletuksia.
Toimintaympäristön muutosten tarkastelu (Horizon Scanning) on yksi yleinen ennakointimenetelmä. Menetelmässä keskitytään ymmärtämään, mitä liiketoimintaympäristössä ─ sekä sisäisessä että ulkoisessa ─ tapahtuu ja saamaan olennaista tietoa päätöksenteon tueksi. Tällaista muutoksen ennakointia tapahtuu neljällä tasolla: villeinä kortteina, heikkoina signaaleina, trendeinä ja megatrendeinä.
Megatrendit ovat hitaita, jatkuvia muutoksia, joilla on valtava vaikutus koko maailmaan ja yhteiskuntiin. Ne muuttuvat tai ne syrjäytetään harvoin, jos koskaan. Lisäksi kestää kauan, ennen kuin ne loppuvat.
Delphi on laajalti käytetty tiedonkeruumenetelmä, joka kokoaa yhteen asiantuntijapaneelin keskustelemaan yhdessä teemasta ja sen mahdollisista tulevaisuuden suuntauksista. Tavoitteena on muodostaa hyvin perusteltuja mielipiteitä ja näkemyksiä asiantuntuntemuksen pohjalta.
Ennakointi palveluna, Foresight as a Service, FaaS
Vaikka monet yritykset ovat vakuuttuneita ennakoinnin hyödyistä, jotkut ovat edelleen varovaisia lähestymistapaa kohtaan. Syynä voi olla se, että tällaisten käytäntöjen aloittamista voidaan pitää aikaa ja resursseja kuluttavana. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla.
Ennakoinnin lähtökohtana voivat olla pienet askeleet: vision rakentaminen tai megatrendien vaikutusten hahmottaminen yritykseesi ja liiketoimintaympäristöösi tulevaisuudessa. Jos muutosten hetkellä ei tehdä mitään, kustannukset voivat olla yritykselle suuremmat kuin ennakointimenetelmien käyttämisestä syntyvät kustannukset. Kuten aikaisemmin todettiin, myös akateemiset tutkimukset osoittavat, että tulevaisuuteen valmistautuneet yritykset suoriutuvat paremmin kuin ne, jotka eivät ole valmistautuneet tulevaisuuteen.
Olemme Sofigatella luoneet yhteissuunniteltua tulevaisuutta tukevan työkalun (Foresight as a Service, FaaS), joka auttaa yrityksiä analysoimaan erilaisia muutosajureita ja rakentamaan tulevaisuuden skenaarioita systemaattisella ja osallistavalla tavalla.
Haluatko tietää lisää ja kääntää yrityksesi tulevaisuudenkestäväksi? Ota yhteyttä Practice Lead Sanna Suomelaan!
sanna.suomela[a]sofigate.com, puh. 040 512 3148
Suomalaisyrityksissä piilottelee tuottavuusloikka – näin pääset alkuun
Talousjohtaja, näin sinusta tulee tuottavuusloikan toimitusjohtaja
