ERP-hanke voi muuttaa urasi suunnan
Olet varmasti lukenut artikkeleita, joissa epäonnistuneen ERP-projektin seurauksena vastuullinen johtaja on saanut lähtöpassit. Toisaalta tiedät luultavasti myös esimerkkejä, joissa yrityksen koko toiminta vaarantuu, koska toimiva johto ei uudista yritystä riittävän määrätietoisesti. Ei siis ihme, että toiminnan kehittäminen ja ERP-uudistus ovat yrityksen hallituksen asialistalle nousevia asioita. Siksi onnistunut toiminnanohjaushanke voi olla pitkällekin kantava meriitti johtajan uralla.
Mitä jokaisen liiketoimintajohtajan kannattaa sisäistää, jotta toiminnanohjausjärjestelmän uudistamishankkeella on parhaat edellytykset onnistua? Markkinoilla on tarjolla paljon tietoa, mutta toistaiseksi poissaolollaan on loistanut liiketoimintajohdolle suunnattu opas, joka kertoisi, miten ydintoimintoja tukevia järjestelmiä ja prosesseja kannattaa uudistaa.
On siis korkea aika kääntää valokeila ERP-uudistukseen liiketoimintajohdon näkökulmasta. Tässä neljä kulmakiveä, jotka kokemuksemme mukaan ratkaisevat onnistumisen:
- Liiketoiminnan tulee omistaa uudistamishanke.
- Hyödynnä maailmanluokan liiketoiminta-alustaa.
- Jaa uudistushanke motivoiviksi ja helposti ohjattaviksi sprinteiksi.
- Jatkuva kehittäminen takaa investoinnin täyden hyödyn.
Haluatko tietää lisää? Lataa koko opas.
1. Liiketoiminnan tulee omistaa uudistamishanke.
Kun ydinjärjestelmiä uudistetaan, puhutaan usein liiketoiminnan tuen tärkeydestä. Tuki on hyvä, mutta hankkeen omistaminen parempi.
Liiketoimintajohdon pitää itse olla oman liiketoimintansa uudistuksen muotoilija ja suunnittelija. Juuri johto tuntee syvällisesti liiketoimintansa ja tietää, miksi uudistus on tarpeen ja mitä sillä tavoitellaan. Kun liiketoimintajohto ohjaa itse uudistushankkeita, silloin keskitytään ratkomaan oikeita ja keskeisiä asioita.
Liian usein uudistuksen suunnittelu ja kuvaaminen annetaan ulkoiselle konsultille, jonka kolmikirjaimisia lyhenteitä sisältävät kalvot ja IT-lähtöiset menetelmät eksyttävät valveutuneenkin liiketoimintajohdon.
Liikkeenjohdon ymmärrys uudistushankkeen edetessä tulee erityisen tärkeäksi, kun on aika tehdä ydinkyvykkyyksiin ja tuleviin prosesseihin liittyviä nopeitakin päätöksiä. Näissä tilanteissa ulkoiset konsultit ovat erinomainen keskustelukumppani ja tuki, mutta vastuu on aina liiketoimintajohdolla itsellään.
Pystyäkseen johtamaan ja omistamaan uudistushankkeen liiketoimintajohdon pitää varmistaa, että käytettävät menetelmät ovat visuaalisia ja ymmärrettäviä. Niistä on apua myös silloin, kun uudistuksesta viestitään ja keskeisiä sidosryhmiä sitoutetaan hankkeeseen.
2. Hyödynnä maailmanluokan liiketoiminta-alustaa.
Kun yritys uudistaa toiminnanohjaustaan tai muuta yrityksen ydinjärjestelmäänsä, kannattaa sen tukeutua johtavaan pilvipohjaiseen liiketoiminta-alustaan. Vaihtoehtoja riittää: Oracle NetSuite, SAP:n pilviratkaisut tai vaikkapa Microsoft Dynamics.
Teknologiajätit käyttävät miljardeja tutkimukseen ja kehitykseen. Siksi liiketoiminta-alustojen toiminnallisuudet täydentyvät jatkuvasti ja niissä hyödynnetään uusinta teknologiaa, olipa kyse sitten tietoturvasta tai tekoälyn soveltamista. Liiketoiminta-alustat sisältävät kattavan toiminnallisuusvalikoiman, ja ne ovat helposti muokattavissa sekä laajennettavissa alustaan liittyvän ekosysteemin tuottamin lisäosin.
Liiketoiminta-alustan peruskäyttöönotto on nopeaa. Kyseessä on valmiiksi integroitu kokonaisratkaisu, jonka lähtökohtana hyödynnetään valtaosalle sopivia standardiprosesseja perinteisen raskaan kustomoinnin sijaan. Globaali ratkaisu mukautuu maakohtaisiin erityistarpeisiin ja on käytössä ajasta ja paikasta riippumatta.
Maailman johtavat pilvipohjaiset liiketoiminta-alustat kasvavat markkinaa huomattavasti nopeammin ja ovat yhä yleisempiä erityisesti keskisuurien sekä suurien yritysten toiminnanohjauksen uusimishankkeissa. Valintaprosessista ei kannata siis tehdä liian pitkää ja seikkaperäistä. Jokainen merkittävimmistä liiketoiminta-alustoista kattaa valtaosan tarvittavista toiminnoista.
Valitse se alusta, joka parhaiten sopii omaan liiketoimintaanne. Keskitä voimavarat hankkeen onnistuneeseen läpivientiin ja johtamiseen.
3. Jaa uudistushanke motivoiviksi ja helposti ohjattaviksi sprinteiksi.
Uudistus kannattaa jakaa loogisiksi liiketoimintasprinteiksi, joissa kussakin tehdään sovittu toiminnallisuus valmiiksi. Motivaatio tekemiseen pysyy korkealla, kun sprintit tuottavat tulosta.
Liiketoimintasprintti kattaa laajemman kokonaisuuden kuin teknisen toteutuksen. Siksi sprinttejä tai niiden kustannuksia ei tule suunnitella vain teknisen toteutuksen pohjalta, vaan on otettava huomioon prosesseihin ja henkilöiden tehtäviin liittyvät mahdolliset muutokset.
Liiketoimintasprinttiä johtaa aiemmin mainittu liiketoiminta-alueen vastuullinen, jolla on valta ja kyky tehdä päätöksiä sprintin aikana, mikä korostaa ensimmäisen kulmakiven tärkeyttä uudistushankkeessa. Esimerkkejä liiketoimintasprintistä voisivat olla tilauksesta maksuun –prosessi, perustalouden pystytys tai palvelutoiminnallisuuden edistyneempien toimintojen kehitys, kuten monipuolisten hinnoittelu- ja laskentasääntöjen käyttöönotto.
Liiketoimintasprinttien päämääränä on lyhentää uudistamiseen vaadittavaa kokonaisaikaa etenemisen jatkuvan seurannan sekä ohjauksen helpottumisen myötä.
4. Jatkuva kehittäminen takaa investoinnin täyden hyödyn.
Ydintoiminnan uudistuminen alkaa toden teolla vasta sitten, kun ratkaisu saadaan käyttäjien ulottuville. Siksi uudistumista tukevan ratkaisun ensimmäinen versio tulisi saada tuotantoon mahdollisimman nopeasti.
Ensimmäisen tuotantoversion tulisi pitää sisällään yritykselle vain kaikkein keskeisimmät toiminnot, jotka tuovat yritykselle kilpailuetua. Usein ensimmäisestä tuotantoversiosta puhutaan nimillä Minimun Viable Design tai Minimum Viable Product − nimensä mukaisesti ne pitävät sisällään vain oleellisimman.
Keskity siis liiketoiminta-alustan muokkauksessa yrityksellesi oleelliseen ja lisäarvoa tuottavaan toiminnallisuuteen. Muutoin kannattaa käyttää pitkälti alustan standardiprosesseja ja -toiminnallisuuksia.
Ensimmäisen tuotantoversion jälkeen kehityksestä tulee jatkuva prosessi, jossa keskitytään tuotantokäytössä kehityslistalle nousseisiin tärkeimpiin asioihin. Liiketoiminta-alustojen ominaisuudet menevät myös eteenpäin koko ajan, joten tarjolla on säännöllisesti uusia toiminnallisuuksia toteutettavien asioiden listalle.
Yritysten kannattaakin omaksua jatkuvan kehittämisen kulttuuri ja malli: niin saat liiketoiminta-alustasta tulevien versioiden myötä kaiken lisäarvon ja investoinnille yhä kasvavan takaisinmaksun.
Valitse kumppanisi oikein
Neljän kulmakiven lisäksi vastuullisen johtajan on tehtävä vielä päätös, joka vaikuttaa merkittävästi uudistuksen onnistumiseen, nimittäin strategisen kumppanin valinta. Kun valitset kumppania, kiinnitä huomiota erityisesti näihin asioihin:
- Onko kumppanilla kyvykkyyksiä johdon konsultoinnista, liiketoiminnan uudistamisesta sekä valitun liiketoiminta-alustan teknisestä toteutuksesta?
- Pystyykö kumppani auttamaan jatkuvan kehittämisen mallin luomisessa?
- Tarjoaako kumppani palvelun, jolla tulevat muutostarpeet pystytään toteuttamaan joustavasti?
Kiinnostaako aihepiiri? Lue lisää täältä!
Tämä kirjoitus on osa liikkeenjohdolle suunnattua juttusarjaa, jossa esittelemme neljä toiminnanohjauksen uudistamisen tärkeää kulmakiveä. Tämä kirjoitus on sarjan avausosa, muut osat löydät täältä:
Avausosa: Neljä kulmakiveä onnistumiseen
Kulmakivi 1: Liiketoiminnan tulee omistaa uudistamishanke
Kulmakivi 2: Hyödynnä maailmanluokan liiketoiminta-alustaa
Kulmakivi 3: Jaa uudistushanke motivoiviksi ja helposti ohjattaviksi sprinteiksi
Kulmakivi 4: Jatkuva kehittäminen takaa investoinnin täyden hyödyn
Kirjoittaja
Eero Noroviita vastaa Sofigatella liiketoimintayksiköstä, jonka erityisalueena on nopeuttaa keskisuurten ja kasvavien yritysten kehitystä sekä uudistumista pilvipohjaisten liiketoimintaratkaisujen avulla. Eeron pitkällinen kokemus muun muassa toimitusjohtajan tehtävistä on vahvistanut hänen näkemystään johdon roolista liiketoimintateknologian uudistushankkeissa.
Suomalaisyrityksissä piilottelee tuottavuusloikka – näin pääset alkuun
Talousjohtaja, näin sinusta tulee tuottavuusloikan toimitusjohtaja
