Haetaan: tuottavuusloikan kolme sankaria
Liiketoimintateknologia mahdollistaisi loikan työn tuottavuudessa – mutta sen onnistuminen riippuu kolmesta uuden ajan osaajasta, Sofigaten Juha Huovinen ja Sami Karkkila kirjoittavat.
Jos käynnistit teknologiahankkeen viime vuonna, sen voi jo nyt sanoa olevan vanhentunut – ellei hankkeesi tukeutunut jatkuvasti päivittyviin bisnesteknologia-alustoihin (kuten SaaS-ohjelmistojen edelläkävijät Salesforce tai ServiceNow). Niiden avulla olet päätynyt tekoälyn tehokäyttäjäksi, vaikka et sitä hankkeesi alussa tiennyt. Toisin on niillä ohjelmistokehityshankkeilla, joissa tehdään ’jotain ainutlaatuista’ – usein veronmaksajien rahoilla – ja valmista ei tahdo tulla vaikka kuinka yritetään.
Bisnesteknologia-alustat mahdollistavat työkulkujen ja prosessien automatisoinnin ihan vain keskustelemalla tekoälyavustajan kanssa. Parametrointi ja ohjelmointi jäävät tekoälyn vastuulle. Jos osaat kuvata tarpeesi, hankkeesikin onnistuu lähes varmasti. Työn tuottavuus on moninkertainen perinteiseen nähden. Kaikki siis hyvin?
Valitettavasti tuottavuusloikka ei toteudu, koska emme osaa kuvata liiketoiminnan tarpeita luovasti, selkeästi ja ymmärrettävästi. Palkkaamme vuosittain kymmenittäin alan parhaita asiantuntijoita eikä ikävä kyllä heistäkään valtaosa pysty tähän. Mikä siis on pielessä?
Tunnetko yhtään liiketoimintajohtajaa, joka olisi määritellyt omat prosessinsa, ei pelkästään vain hyväksynyt konsulttien tekemää suunnittelua? Me tunnemme sentään jo muutamia, mutta he ovatkin käyttäneet omien kokemustemme kautta kehittämiä keveitä suunnittelumenetelmiä. Uudet menetelmät yhdistettyinä kaikkien käytössä olevaan tekoälyyn antavat meille jokaiselle supervoimat määritellä prosessit, työnkulut ja muut liiketoiminnan tarpeet ennennäkemättömällä nopeudella ja tarkkuudella.
Uudenlaiset roolit, uudenlainen osaaminen
Liiketoimintajohtajan tulee siis olla uuden sukupolven bisnesteknologiakehityksessä kuskin paikalla. Kartanlukijoikseen hän tarvitsee kolme uuden ajan ammattiryhmää, joiden osalta korostuu kyky valmentaa liiketoimintajohtoa ja kokonaisia suunnittelutiimejä hyödyntämään teknologiaa ja dataa liiketoiminnan tehostamiseksi.
- Business Analyst eli liiketoiminta-analyytikko tulkitsee liiketoiminnan edellyttämät kyvykkyydet digitaaliselta palvelulta vaadituiksi toiminnallisuuksiksi.
- Solutions Architect eli ratkaisuarkkitehti auttaa liiketoimintajohtoa ymmärtämään, millaiset teknologiset ratkaisut ovat mahdollisia ja miten ne voivat optimoida liiketoimintaprosessit vastaamaan organisaation tavoitteita.
- Data Lead valmentaa liiketoimintajohtoa datan hyödyntämisessä, suunnittelee data-arkkitehtuurin ja varmistaa, että käytettävissä oleva data palvelee liiketoiminnan tavoitteita.
Kaikissa tehtävissä edellytetään sekä liiketoiminnan että teknologian syvällistä ymmärrystä, eikä esimerkiksi kykyä hyödyntää tekoälyä voi enää pitää erityisosaamisena vaan perusvaatimuksena. Suurin uudenlaisten kehitysprosessien aiheuttama muutos on kuitenkin siinä, että näiltä tehokkuusloikan sankareilta vaaditaan myös käyttäjälähtöistä asennetta ja huipputason kommunikaatio-, yhteistyö- ja fasilitointitaitoja. He eivät ole enää pelkkiä asiantuntijoita, vaan pikemminkin yritysjohdon valmentajia.
Ikävä kyllä suomalainen koulutus ei tällä hetkellä tarjoa kenellekään tehtävissä vaadittavia valmiuksia. Työssämme liiketoimintateknologian parissa olemme saaneet myös harmiksemme huomata, ettei suuri osa tällä hetkellä aiheen parissa työskentelevistä ihmisistä täytä tulevaisuuden vaatimuksia. Vaikka teknologinen osaaminen olisikin hallussa, useimmilla on puutteita bisnesosaamisen ja yhteistyö- ja fasilitointitaitojen kohdalla.
Teknologian hyödyntämisen mallimaa
Suomalaisen työn tuottavuus ei ole kasvanut käytännöllisesti katsoen lainkaan finanssikriisin jälkeen eli viiteentoista vuoteen. Tuoreimpana tilastointivuonna 2022 tuottavuutemme jopa laski 0,5 prosenttiyksikköä. Samalla olemme jääneet auttamattomasti jälkeen esimerkiksi Ruotsista, jossa tuottavuus on kasvanut kriisivuosien jälkeen noin 20 prosenttia.
Tietoyhteiskunnassa tuottavuuden tärkein lähde on teknologia. Ei ole sattumaa, että it-investointien osuus bruttokansantuotteesta on ollut Ruotsissa pitkään noin kaksinkertainen Suomeen verrattuna.
Väliä on myös sillä, miten teknologiaan investoitu raha käytetään. Koodataanko jokaiseen yritykseen ja organisaatioon bitti bitiltä isotöinen, kallis ja sekä loppukäyttäjiä että organisaation tavoitteita huonosti palveleva järjestelmä – vai hyödynnämmekö jo olemassa olevaa liiketoimintateknologiaa, jonka kehittämiseen on investoitu miljardeja, ja rakennammeko omat ratkaisumme sen varaan?
Suomalaisten yritysten kohtalonkysymys on siis se, otammeko tuottavuusloikan yhdistämällä liiketoiminnan ja teknologian entistä saumattomammin ja uskallammeko olla teknologian hyödyntämisen mallimaa. Työkaluiksi tuottavuusloikkaan tarvitaan uudenlaisia kehitysprosesseja ja niiden käyttäjiksi uudenlaisia, valmentajan asenteella varustettuja ammattilaisia.
Nähtäväksi jää, pystymmekö uudistamaan ajatteluamme ja asenteitamme ja pystyykö koulutusjärjestelmämme tuottamaan yritysten kaipaamia uudenlaisia osaajia. Varmaa on vain se, että niille sankareille, jotka tekevät tuottavuusloikan mahdolliseksi, on luvassa paljon hyvin palkattuja töitä.
Tekoäly ei korvaa työntekijää – se tekee hänestä korvaamattoman
Kirjoittajat
Juha Huovinen on liiketoimintateknologian muutokseen erikoistuneen kasvuyhtiö Sofigaten perustaja ja hallituksen jäsen. Hänen intohimonsa on kehittää kaikille avointa bisnesteknologiamallia. www.managebt.org
Sami Karkkila on Sofigaten toimitusjohtaja. Sofigatella on yli 700 työntekijää Pohjoismaissa. Karkkila-blogisarjassa toimitusjohtaja pohtii kestävää kasvun johtamista uudessa, alati muuttuvassa todellisuudessa.
Suomalaisyrityksissä piilottelee tuottavuusloikka – näin pääset alkuun
Talousjohtaja, näin sinusta tulee tuottavuusloikan toimitusjohtaja
