Hyvinvointialueet vievät 60 prosenttia kuntien ja kaupunkien rahoista – mitä pitäisi tehdä?
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille 1.1.2023. Jo nyt kuntalaisten palvelujen järjestäminen on siilomaista. Muutoksen jälkeen palvelukokonaisuus uhkaa muuttua entistäkin siilomaisemmaksi. Sofigaten Markku Hugg kertoo, miten kunnat ja kaupungit voisivat parantaa elinvoimaa ja hyvinvointia.
Kunnilla ja kaupungeilla on edessään historiallinen jättiurakka. Pelkästään 172 900 henkilön työsuhteen siirto kunnilta ja sairaanhoitopiireiltä hyvinvointialueille on tällä aikataululla melkoinen projekti. Samalla merkittävä osa kuntien rahoista siirtyy hyvinvointialueille.
Kaupunkien ja kuntien palvelujen kehittämiseen ja johtamiseen on kehitetty uusi malli. Tutustu siihen tästä.
Jotta ratkaisut löytyvät, nyt jos koskaan pitää muistuttaa mieleen, mitkä kuntien ja kaupunkien tärkeimmät tehtävät ovat. Kunnilla − ja erityisesti kaupungeilla − on kaksi tehtävää: alueen elinvoiman vahvistaminen ja kuntalaisten hyvinvoinnin kehittäminen.
Elinvoima ja hyvinvointi syntyvät yhteisessä vaikutusverkossa:
- Elinvoima (esim. kaupat, palvelut, tapahtumat) tuottaa verorahoja, joilla hyvinvointia voidaan kehittää.
- Hyvinvointi (esim. perusterveydenhoito, varhaiskasvatus, nuorisotyö) tuottaa toimeliaita ihmisiä − ja he puolestaan elinvoimaa.
Mitä kaupunkien pitäisi tehdä jäljelle jäävien palvelujen kanssa?
Koska horisontissa häämöttävät haasteet ovat suuret, olennaista on tunnistaa nopeasti asiakaskokemuksen ja palvelujen kehittämisen avainasiat. Nostan tärkeimmiksi seuraavat kolme:
1. Arvovirrat on otettava ohjaamaan palvelujen kehittämistä.
Palvelujen yhteisvaikuttavuus syntyy monesta osatekijästä. Palvelut on perinteisesti toteutettu siiloissa, ja ne ovat perustuneet lakien määräyksiin kuntien tehtävistä.
Nyt asukas ja hänen arkensa on otettava palvelujen kehittämisen ja toteuttamisen keskipisteeksi. Perusajatuksena on koota eri osatekijöiden päättäjät ja rahavirrat yhteen arvovirroiksi, joilla kullakin on toimintaa ohjaava omistaja ja rahoitus.
Malli ei edellytä muutoksia kaupungin rahavirtoihin tai rakenteisiin. Ajatuksena on koota oikeat henkilöt sopimaan asioista yhdessä ja kohdistaa kehittämispanokset koordinoidusti yhteiseen asiaan.
2. Digitaalinen asiakaspolku auttaa tuottamaan palvelut asiakaskeskeisesti.
Uusien teknologioiden avulla on mahdollista toteuttaa helppokäyttöisiä, yksinkertaisia ja intuitiivisia käyttöliittymiä sekä digisovelluksia. Esimerkiksi äänen tunnistamisteknologioiden ansiosta jo nyt robotteja voidaan käyttää asiakasneuvonnassa. Automaation avulla voidaan puolestaan tavoitella kustannussäästöjä samalla, kun neuvontapalveluja tarjotaan tekoälyn avulla ympäri vuorokauden ja jokaisena päivänä.
3. Tiedolla johtaminen päätöksenteon perustaksi.
Palvelujen käytöstä kerätään käyttäjädataa: esimerkiksi mitä palveluja on käytetty, milloin, kuinka paljon ja kuka on käyttänyt? Päätöksenteon data (tieto) on siis kerätty menneisyydessä, ja sen pohjalta tehdään analyysi. Syy-seuraussuhteisiin perustuvien johtopäätösten pohjalta kehitetään sisältöä ja tuotantoa. Tehokas tiedolla johtaminen vaatii uutta teknologiaa – mieti, kuinka tehokasta on tietojen kerääminen tukkimiehen kirjanpidolla ruutulehtiöön.
Vastaukset ovat jo olemassa – nyt tarvitaan uskallusta tarttua toimeen
Kuulostaako kaikki tämä kaukaiselta utopialta? Sitä se ei kuitenkaan ole, sillä kaikki teknologia ja toimintamallit ovat jo olemassa:
1. Yhteinen toimintamalli ohjaa palvelukehitystä
Kaupunki ottaa käyttöönsä palvelujen kehittämiseen yhteisen projektitoimintamallin. Sen avulla lukuisat projektit, niiden rahoitus ja resursointi pysyvät järjestyksessä. Tällainen malli löytyy esimerkiksi Bisnesteknologiamallista.
2. Asiakaspalvelua varten otetaan käyttöön digitaalisten työnkulkujen alusta.
Markkinoilla on olemassa erinomaisia digitaalisia alustoja työnkulkujen ohjaamiseen, esimerkiksi ServiceNow ja Salesforce. Järjestelmät toimivat myös kahteen suuntaan: niiden avulla voi myös kysyä kuntalaisten mielipiteitä eri hankkeista. Tietyn kaupunginosan asukkailta voidaan kysyä etukäteen mielipidettä esimerkiksi urheiluhallin rakentamisesta tai muutoksista varhaiskasvatuksen toimintamalleissa.
Järjestelmä toimii myös ennakoiden: sillä voidaan tiedottaa etukäteen esimerkiksi sopivista harrastuksista, kun lapset kasvavat. Järjestelmät tallentavat toteutetut tiedustelut, eikä samoja asioita tarvitsee enää selittää useampaan kertaan.
3. Palveluihin kertyvä data hyödynnetään.
Digitaaliset alustat hoitavat datan keräämisen palveluiden käytöstä. Datan analysointi onnistuu nykyaikaisilla työkaluilla tehokkaasti, ja helpoin on varmasti kaikkien tuntema Excel. Johtopäätösten tekemiseen ei tarvita väitöskirjaa, ja asiantuntija-apua on helposti saatavilla. Kustannusvaikuttavat palvelut ovat tätä päivää.
Ensimmäinen tammikuuta vuonna 2023 on aivan kulman takana. Palvelujen ja asukaskokemuksen kehitystyö oikeastaan alkaa tuosta päivästä.
60 prosenttia rahoista siirtyy vanhalta organisaatiolta uudelle organisaatiolle. Loppukäyttäjät – asukkaat – ovat kuitenkin samat. Tulevaisuuden asukaslähtöisten yhteisöjen rakennuspalikat ovat olemassa, nyt tarvitsee vain keskittyä itse asukkaiden tarpeisiin ja kääriä hihat.
Miten kuntien palvelujen käy, kun rahavirrat kuivuvat? Lue miksi Juhana Tormilainen uskoo, ettei tilanne ei ole niin lohduton kuin voisi ajatella.
Markku Hugg on Sofigaten liiketoimintajohtaja, jolla on pitkä kokemus julkisen sektorin kentältä ja konsultoinnista.
Suomalaisyrityksissä piilottelee tuottavuusloikka – näin pääset alkuun
Talousjohtaja, näin sinusta tulee tuottavuusloikan toimitusjohtaja
