Johtaja, oletko sinä organisaatiosi liiketoiminnan kehittämisen heikoin lenkki?
Nopean arvontuoton periaate ja generatiivisen tekoälyn hyödyntäminen ovat tehneet liiketoiminnan kehityshankkeista entistä ihmiskeskeisempiä ja tehokkaampia. Tärkeintä on varmistaa, etteivät organisaation kehittämiseen keskittyneet toimintamallit hidasta ketterää liiketoiminnan suunnittelua, Sofigaten Sanna Suomela muistuttaa.
Yritysten liiketoimintaa ja sitä tukevia digitaalisia palveluita on kehitetty vuosien ajan lineaarisesti kolmen päävaiheen kautta. Suunnitteluvaiheessa on lähdetty liikkeelle yrityksen liiketoiminnan tavoitteista ja tarpeista ja määritelty niiden pohjalta tarvittavat kyvykkyydet. Seuraavassa vaiheessa näitä kyvykkyyksiä vastaamaan on kehitetty ratkaisuja käytössä olevalla teknologialla. Viimeisessä vaiheessa on siirrytty palvelun käyttöönottoon, sen integroimiseen yrityksen käytössä oleviin muihin järjestelmiin sekä valmiin palvelun ylläpitoon.
Vaiheet ovat olleet peräkkäisiä ja selkeästi irrallisia toisistaan. Jokaisesta vaiheesta ovat vastanneet yrityksen eri yksiköt, usein ulkoisten konsulttien avustamina. Vaiheesta toiseen siirryttäessä myös vastuu hankkeesta on siirtynyt viestikapulan tavoin eri ihmisille.Perinteiset suunnittelumenetelmät ovat raskaita. Tämän vuoksi liiketoimintajohtajat ulkoistavat usein niiden käytön ja samalla huomaamatta omaa ajatteluaan. Lineaariset hankkeet ovat olleet myös hitaita, sillä jokaisessa vaiheessa on täytynyt odotella edellisen valmistumista. Vaikka kehitys- ja IT-tiimien yhteistyön lisäämiseen perustuvan DevOps-toimintamallin käyttöönotto onkin nopeuttanut hankkeiden kahta jälkimmäistä vaihetta, lineaarinen liiketoiminnan kehityshanke esimerkiksi SAP-ympäristössä kestää yhä keskimäärin yli kaksi vuotta.
Vuosista kuukausiin ja kuukausista tunteihin
Hyvä uutinen on se, että nopean arvontuoton (integrated time to value) periaate nopeuttaa liiketoiminnan kehittämistä radikaalisti tekemällä aiemmin peräkkäisistä vaiheista lähes samanaikaisia. Generatiivisen tekoälyn hyödyntäminen tuo nopean tulkin liiketoiminnan ja teknologian välille ja näin vaara ajattelun delegoimisesta katoaa. Johtajat pysyvät liiketoiminnan itse suunnittelun ytimessä, puhuvat liiketoiminnan omaa kieltä ja ottavat vastuun liiketoiminnan tulevista kyvykkyyksistä.
Esimerkiksi kuvitteellisessa verkkokaupan palautusprosessin kehityshankkeessa liiketoimintajohtaja voi omin sanoin kuvailla miten yrityksen palautusprosessin tulisi toimia yhtä helposti kuin antaisi toimintaohjeita firman kesätyöntekijälle. Tämän kuvauksen pohjalta generatiivisen tekoälyn avulla saadaan rakennettua toivotut liiketoiminnan kyvykkyydet, joista yrityksen käyttämän liiketoiminta-alustan sisältämä tekoäly laatii tarvittavat teknologiset muutokset. Vaihe, johon saattoi kulua aikoinaan kuukausia, hoituukin muutamassa tunnissa.
Toteutettavan palvelun kehitys, tuotanto ja integraatio voivat käynnistyä välittömästi. Liiketoimintajohto on koko ajan suunnittelun ytimessä ja pystyy validoimaan toivotut toiminnalliset muutokset päivien sisällä suunnittelun aloituksesta.
Huono uutinen on kuitenkin se, että liiketoiminnan suunnitteluprosessit on organisoitu yhä monissa yrityksissä kvartaaliajattelun pohjalta. Kun johtajat ovat keskittyneet kehitysprosessin läpimenoajan nopeuttamiseen, liiketoiminnan suunnitteluprosessi on jäänyt hitaaksi. Uuden palautusprosessin käyttöönotto voikin tyssätä siihen, että seuraavaa liiketoimintajohdon päätöstä joudutaan odottelemaan kuukausia, vaikka teknologia mahdollistaisi sen toteuttamisen tunneissa.
Tehokkaan kehityshankkeen kolme sääntöä
Miten yritys voi sitten varmistaa sen, että nopeaan arvontuottoon pohjautuva liiketoiminnan kehityshanke toimii nimensä mukaisesti ja tuottaa arvoa nopeasti? Noudattamalla kolmea pääperiaatetta.
- Älä ulkoista ajatteluasi
Nopeassa arvontuotossa johtaja ei voi paeta vastuutaan. Hänen tärkein tehtävänsä on muodostaa yrityksen strategisten tavoitteiden pohjalta kristallinkirkas kuva siitä, mitä liiketoiminnan kyvykkyyksiä kehityshankkeilla tavoitellaan.
- Nosta generatiivinen tekoäly kehittämisen työkaluksi
Liiketoiminnan kehityshankkeiden tavoitteena on tukea yrityksen liiketoimintastrategiaa. Kehitystyön täytyy siksi perustua yrityksen nimenomaiseen tilanteeseen ja erottautumistekijöihin, ei ajatukseen abstraktista keskivertoyrityksestä. Tämä varmistuu tehokkaimmin antamalla tekoälyn tehdä työ, joka on ihmiselle vaikeaa ja hidasta, esimerkiksi hyödyntää suuria massoja yrityksen omaa liiketoimintadataa liiketoiminnan suunnittelussa.
Generatiivinen tekoäly kehittyy niin nopeasti, että tehokkain oppiminen tapahtuu yrityksen ja erehdyksen kautta. Aivan kuin uutta kieltä opetellessa, parhaiten oppii puhumalla. Aina parempi, jos keskustelukumppani on kokenut ja innostaa sinuakin oppimaan lisää.
- Ota ihmiset mukaan
Vaikka liiketoimintajohtajalla on päävastuu kehityshankkeen tavoitteiden määrittelystä ja sen johtamisesta, hän ei voi toteuttaa hanketta yksin edes tekoälyn aikakaudella. Tehokkain tapa ottaa kaikki olennaiset yksiköt mukaan kehityshankkeeseen alusta alkaen on hankkeen ympärille perustettava muotoiluyhteisö.
Design Studio -tyyppisessä työskentelyssä eri alojen osaajat työskentelevät intensiivisesti yhdessä asiantuntijavalmentajien kanssa. Kehitysprojektin johtaminen ei tällöin ole vain teknologian vaan ennen kaikkea ihmisten johtamista. Lopputuloksena on se, että eri yksiköiden edustajat sitoutuvat tarvittaviin toimintatapojen muutoksiin, prosessi nopeutuu – eikä organisaatio enää hidasta omien tavoitteidensa toteutumista.
Lue lisää:
Vältä nämä kolme virhettä tekoälyn käyttöönotossa
Kun tekoäly tulee arkiseen työhön – voittajia ovat sekä työntekijät että asiakkaat
Kirjoittaja:
Sanna Suomela johtaa Sofigaten Transformations-liiketoimintaa tavoitteenaan muuttaa maailmaa yhdessä asiakkaiden kanssa yksi liiketoiminnan transformaatio kerrallaan.
Suomalaisyrityksissä piilottelee tuottavuusloikka – näin pääset alkuun
Talousjohtaja, näin sinusta tulee tuottavuusloikan toimitusjohtaja
