Julkisen talouden säästöt eivät synny kehitystyötä karsimalla – vaan panostamalla kehittämiseen
Julkisia palveluja tulisi pystyä tuottamaan nykyistä tehokkaammin tinkimättä palvelujen laadusta ja inhimillisyydestä. Se ei onnistu juustohöylällä leikkaamalla, vaan hyödyntämällä teknologiaa, Sofigaten Ville Väärälä väittää.
Sekä taloustieteilijöiden että poliitikkojen parissa vallitsee varsin laaja yksimielisyys siitä, että julkisen talouden tuloja ja menoja täytyy tasapainottaa velkaantumisen hillitsemiseksi. Myös merkittävä osa kansalaisista hyväksyy väistämättömät leikkaukset.
Julkisen talouden kestävyysvajeen takana on se, että julkisen sektorin työntekijöiden osuus Suomen kokonaistyövoimasta on kasvanut voimakkaasti vuosikymmenten ajan. Erityisen vaikea tilanne on työvoimavaltaisella sosiaali- ja terveysalalla.
Hankalaksi tilanteen tekee se, että lähes kaikki suomalaiset tarvitsevat ja käyttävät yhteiskunnan tarjoamia palveluita. Tilanne tulisi siis pystyä ratkaisemaan jotenkin niin, että nykyistä pienempi joukko julkisen sektorin työntekijöitä pystyisi tuottamaan vähintään nykyisen kaltaisia ja tasoisia palveluita.
Mutta miten julkisen sektorin kustannuksia on mahdollista hillitä? Ja vielä vaikeampi kysymys: miten säästöt voidaan toteuttaa niin, ettei palveluiden laatu kärsi?
Juustohöylä ei ole kenellekään reilu
Suomessa kustannusten sopeuttamiseen on käytetty yleensä juustohöylämenetelmää, jossa kaikista kustannuksista karsitaan saman verran. Samalla investointeja ja kehittämistyötä lykätään hamaan tulevaisuuteen.
Juustohöylä kuulostaa reilulta tavalta säästää. Siinä säästöjen maksajiksi joutuvat kuitenkin sekä julkisten palveluiden parissa työskentelevät ammattilaiset että heidän asiakkaansa eli palveluiden käyttäjät. Säästöt heikentävät työntekijä- ja asiakaskokemusta, ja palveluiden kehittämisestä karsiminen varmistaa sen, että palveluiden laatu rapistuu vuosi vuodelta enemmän.
Tehokkain ja sekä työntekijöiden että palveluiden käyttäjien kannalta paras tapa tuottaa laadukkaita palveluita onkin palveluiden kehittämiseen, teknologiaan ja innovointiin panostaminen.
Tekoäly auttaa innovoinnissa, mutta ei korvaa ihmistä
Palveluiden kehittäminen teknologiaa hyödyntämällä tarkoittaa jotain aivan muuta kuin teknologian ostamista. Kyse on pikemminkin siitä, että organisaatioissa pystytään hyödyntämään täysimääräisesti moderneja teknologia-alustoja prosessien ja rutiinitoimintojen automatisointiin ja tehostamiseen. Apuna innovoinnissa voidaan hyödyntää laajemminkin tekoälyä, esimerkiksi kuvaamalla oman organisaation nykytilaa ja haasteita sekä antamalla tekoälyn luoda ehdotuksia kehittämistoimiksi.
Kyse ei siis ole siitä, että asiakaspalvelu korvattaisiin tekoälyllä. Päinvastoin. Prosessien automatisoinnilla ja tekoälyn hyödyntämisellä tähdätään pikemminkin siihen, että ammattilaisten aikaa kuluu vähemmän hallinnollisiin rutiineihin ja päällekkäisiin toimintoihin, ja että he voivat keskittyä työssään siihen tärkeimpään eli oman asiantuntijuutensa hyödyntämiseen ja ihmisten kohtaamiseen.
Julkisen sektorin työntekijöillä itsellään on tärkeä rooli siinä, miten kustannuksia voidaan hillitä karsimatta palveluiden laadusta ja inhimillisyydestä. Sen sijaan että organisaatioiden toimintoja kehitettäisiin mahtikäskyillä ylhäältä alaspäin, käytännön työn tekijöillä tulee olla rooli siinä, miten prosesseja kehitetään kokeiluilla ja jakamalla parhaita käytäntöjä. Teknologian hyödyntämiseen on myös tarjolla valmiita, vapaasti käytettäviä ja eri organisaatioissa tehokkaiksi todettuja malleja.
Ihmisläheistä näkökulmaa korostaa myös yhteisvaikuttavuuden periaate. Siinä esimerkiksi terveyskeskuksessa asioivaa ihmistä ei nähdä yksinomaan terveyskeskuksen potilaana, vaan aktiivisena yksilönä, joka käyttää monia erilaisia palveluita ja osallistuu yhteiskunnan toimintaan monin eri tavoin.
Projekteista jatkuvaan kehittämiseen
Julkisten organisaatioiden kehitys- ja innovaatiotyö on tähän asti keskittynyt yksittäisiin kehitysprojekteihin. Sellaiset onkin helppo nähdä säästöjen kohteina.
Organisaatioissa on kuitenkin syytä siirtyä yksittäisistä kehitysprojekteista jatkuvaan muutokseen ja kehittämiseen. Tavoitteena on hyödyntää teknologia-alustoja jatkuvasti tehokkaammin ja vapauttaa maailman parhaiten koulutetut ammattilaiset keskittymään työssään olennaisen.
Siksi on väärin ajatella, ettei meillä ei olisi varaa julkisten palveluiden kehittämiseen. Jos haluamme tuottaa laadukkaita palveluita entistä alhaisemmilla kustannuksilla, meillä ei pikemminkin ole varaa olla panostamatta kehittämistyöhön.
Lue lisää:
Osaoptimoimmeko itsemme hengiltä?
Kirjoittaja
Ville Väärälä johtaa Sofigatella julkishallinnon ja sotesektorin liiketoimintaa Pohjoismaissa tavoitteenaan auttaa yhteiskuntaa tuottamaan ihmiskeskeisiä ja vaikuttavia palveluita.
Miksi maailman parhaat yliopistot kiinnostuivat suomalaisesta tavasta toimia?
Salesforce pitää niin kansalaisen kuin viranomaisen puolia
