Klarna korvaa puolet työntekijöistään tekoälyllä – voisiko sinun yrityksesi tehdä saman?
Tekoäly voi korvata ihmistyötä yrityksessä, jonka prosessit ovat teollisia. Useimpien tietotyön tekijöiden ei silti tarvitse pelätä työpaikkojensa puolesta, Sofigaten Mikko Saari väittää.
Verkon maksupalveluita kehittävä ruotsalaisyhtiö Klarna ilmoitti jokin aika sitten, että se tulee karsimaan henkilöstöään rajusti. Enimmillään Klarna on työllistänyt 5000 ihmistä, mutta nyt pääluku on laskenut jo 3800 työntekijään. Tulevaisuudessa firma uskoo tulevansa toimeen vain 2000 työntekijällä.
Vähennykset mahdollistaa tekoäly. ”Emme voi vain tehdä enemmän vähemmällä, vaan voimme tehdä paljon enemmän vähemmällä”, toimitusjohtaja Sebastian Siemiatkowski sanoi Financial Times -lehdessä.
Toisin sanoen Siemiatkowski väittää, että Klarnan jäljelle jäävien työntekijöiden tuottavuus on mahdollista enemmän kuin kaksinkertaistaa lyhyessä ajassa.
Siemiatkowskin puheissa on pörssilistautumista suunnittelevan yrityksen toimitusjohtajalle tyypillistä uhoa. Siitä huolimatta yrityksen suunnitelmat herättävät kaksi kysymystä.
Voiko tekoäly todellakin tuplata tietotyöläisten tuottavuuden? Ja jos voi, miksi kaikki yritykset eivät suunnittele tekevänsä samanlaista tuottavuusloikkaa?
Ford edellä, Klarna perässä
En tunne Klarnan liiketoimintaa yksityiskohtaisesti, mutta todennäköisesti merkittävä osa yrityksen henkilökunnasta on työskennellyt tähän asti markkinoinnissa ja asiakaspalvelutehtävissä sekä erityisesti alustan tuotekehityksen parissa – eli käytännössä koodaamassa.
Klarna raportoi tuottaneensa tämän vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla ensimmäistä kertaa voittoa. Sitä ennen yritys on ollut vuosien ajan rajusti tappiollinen. Satoja miljoonia sijoittajien rahaa on käytetty tyypillisen kasvuyrityksen tavoin henkilöstön palkkaamiseen ja markkinaosuuksien voittamiseen.
Samalla Klarnassa on todennäköisesti investoitu liiketoiminnan suunnitteluun ja muokkaamiseen sellaiseksi, että tuottavuusloikka on mahdollinen. Liiketoimintaprosessit on vakioitu ja muotoiltu skaalautuviksi niin, että iso osa ihmistyöstä on mahdollista antaa tekoälyn hoidettavaksi.
Toisin sanoen on todennäköistä, että Klarnassa hyödynnetään nyt tekoälyä koodin tuottamiseen, koodin testaamiseen, virheiden havaitsemiseen sekä varmasti myös opettamaan työntekijöitä entistä paremmiksi koodareiksi. Avointa bisnesteknologiamallia eli BT-standardia hyödyntämällä asiaa voisi kuvata niin, että Klarna säästää kustannuksia BT-mallin oikean reunan palvelutuotannosta ja investoi ne mallin vasemman reunan liiketoiminnan kehittämiseen.
Kyseessä on siis nykyaikainen versio prosessista, jonka Henry Ford toteutti autotehtaissaan runsaat sata vuotta sitten. Pilkkomalla autojen valmistamiseen liittyneen käsityön joukoksi yksinkertaisia, liukuhihnan ääressä toteutettavia tehtäviä Ford moninkertaisti tehtaidensa tuottavuuden.
Suuri osa tietotyöstä ei ole teollista
Nähtäväksi jää, miten Klarna onnistuu tavoitteissaan. Varmaa on, että moni tietoalan yritys pyrkii ottamaan siitä oppia.
Suuri valtaosa tietotyöstä on kuitenkin kaikkea muuta kuin teollista. Suurta osaa asiantuntijatyöstä ei voi pilkkoa liukuhihnatyön kaltaisiksi, automatisoitaviksi rutiineiksi samalla tavalla kuin koodausta tai asiakaspalvelua. Klarnan tasoinen automatisointi ei ole mahdollista myöskään yrityksissä, joissa tuotetaan lukuisia erilaisia tuotteita ja palveluita, ja joissa eri liiketoimintaprosessien määrä on siten moninkertainen.
Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö tekoäly tulisi lisäämään merkittävästi kaiken tietotyön tuottavuutta. Useimmissa yrityksissä se tekee sen vain ihmisläheisemmin, niin että työntekijät löytävät itse työstään rutiineja, joita he voivat ulkoistaa tekoälylle. Jakamalla parhaita käytäntöjä työntekijät voivat samalla edistää kollegoidensa ja koko organisaation tehokkuutta.
Tietotyöläisten kannalta hyvä uutinen on se, että tekoälyn eksploratiivinen, asiantuntijoiden omista tarpeista kumpuava käyttöönotto ei tee heistä helposti roboteilla korvattavia liukuhihnatyöläisiä. Se tekee heistä pikemminkin korvaamattomia.
Lue lisää:
Strategia on luopumista – mutta mistä yrityksen kannattaa luopua?
Älä kysy mihin tekoälyä voisi käyttää – kysy miten
Kirjoittaja
Mikko Saari johtaa Sofigaten Business Technology Studio and Operator -liiketoimintaa, jossa yhdistyvät keskisuurille kasvuyhtiöille valmiit kokonais-IT-palvelut, liiketoimintateknologian johtamispalvelut ja maailman johtavat alustaratkaisut.
Julkisen talouden säästöt eivät synny kehitystyötä karsimalla – vaan panostamalla kehittämiseen
Miksi maailman parhaat yliopistot kiinnostuivat suomalaisesta tavasta toimia?
