Martti Luther käynnisti reformaation 500 vuotta sitten – nyt on aika puhdistaa teknologia
IT-ammattilaisista on tullut meidän aikamme papistoa ja teknologiasta nykyajan munkkilatinaa, Sofigaten Juha Kujala väittää.
Vuonna 1517 saksalainen munkki Martti Luther kirjoitti joukon teesejä, joissa hän kritisoi jyrkin sanoin työnantajaansa katolista kirkkoa. Yksi Lutherin suurimmista närkästyksen aiheista oli se, että kirkko toimi kuin salaseura. Raamatut olivat latinankielisiä ja kirjat kopioitiin vielä käsin, joten niitä oli vähän. Niinpä pyhän kirjan lukeminen ja kirkon tärkeimpien oppien tulkitseminen pysyi koulutetun munkiston ja papiston yksinoikeutena.
Lutherin mielestä jokaisella kristityllä piti olla oikeus lukea Raamattua omalla kielellään. Hän halusi kääntää Raamatun kansankielelle saksaksi ja hyödyntää ajan kuumaa uutta teknologiaa, kirjapainotaitoa, sen levittämiseksi.
Seurauksena oli mullistus, reformaatio, josta käytetään myös nimitystä uskonpuhdistus. Painetut saksankieliset Raamatut levisivät kansan pariin, ja jo pari vuosikymmentä myöhemmin Lutherin suomalainen oppipoika Mikael Agricola aloitti Raamatun suomentamisen. Samalla lukutaito levisi entistä laajemmalle.
Teknologiasta on tullut aikamme munkkilatinaa
Luin hiljattain, että kotitalouksien kohonneita sähkölaskuja helpottamaan luotujen sähköhyvitysten toimeenpano viivästyy. Syynä on se, ettei järjestelmämuutosten tekemiseen löydy riittävästi koodareita suunnitellulla aikataululla.
Jos kehitysnopeus ei riitä lain vaatimien pakollisten muutosten tekemiseen, kuinka paljon kehitysmahdollisuuksia jääkään hyödyntämättä siksi, että vain harvat ja valitut IT-ammattilaiset voidaan päästää käsiksi kaikkein pyhimpään eli koodiin?
Martti Luther tunnistaisi tilanteen viidensadan vuoden takaa: IT-ammattilaisista on tullut meidän aikamme papistoa ja teknologiasta nykyajan munkkilatinaa.
Tarvitaan kansankielistä digikehitystä
Parhaastakaan teknologiasta ei saada hyötyjä irti, jos ratkaisujen suunnittelu ja toteutus on pienilukuisen IT-papiston hallinnassa. Onneksi asiat voi korjata ja palata teknologiakeskeisestä ajattelusta takaisin ihmiskeskeiseen. Digiratkaisujen suunnittelu on mahdollista kääntää munkkilatinasta kansankielelle ja toteutus voidaan tehdä koodittomien, visuaalisten ratkaisujen avulla. Nykyään paras kehittäjä onkin henkilö, joka tuntee ongelman juurta jaksaen.
Modernien liiketoiminta-alustojen perusajatuksessa on paljon samaa kuin kirjapainotaidossa: tuodaan kehitysmahdollisuudet laajan joukon saataville ja nopeammin toteutettaviksi. Hienosti sanottuna kyse on teknologian demokratisoinnista.
Tämä ei tarkoita sitä, että kuka tahansa voi tehdä alustoilla mitä tahansa. Ei demokratiakaan niin toimi. Alustat toimivat pikemminkin runkona sille, että työntekijät voivat nopeasti luoda digitaalisia ratkaisuja sovittua strategiaa noudattaen.
On aika käynnistää teknologian reformaatio.
Martti Luther laati 95 teesiä. Tässä muutama teesi tämän reformaation alkuun:
- Älä ulkoista ajattelua: suunnittele tulevaisuus itse ja kuvaa se kansankielellä.
- Toteuta ratkaisut ensisijaisesti ilman koodia moderneilla alustoilla.
- Luo toimintamalli, joka mahdollistaa ongelmanratkaisun laajalti ja ohjaa kehitystä strategian mukaisesti.
Kirjoittaja
Juha Kujala toimii teknologiajohtajana Sofigaten Platforms-liiketoiminnassa. Hänen ammatillinen intohimonsa on viedä organisaatioita kohti parempia palveluita hyödyntämällä uusien teknologioiden mahdollisuuksia. Juhalla on vahva kokemus ServiceNow-alustasta ja palvelukehityksen johtamisesta.
Suomalaisyrityksissä piilottelee tuottavuusloikka – näin pääset alkuun
Talousjohtaja, näin sinusta tulee tuottavuusloikan toimitusjohtaja
