Miksi pehmeät arvot ovat kovia arvoja – ja miksi ihmiskeskeinen johtaminen on asiakkaan etu
Avoin ja empatiaa korostava yrityskulttuuri ei ainoastaan lisää henkilöstön tunnetta työnsä merkityksellisyydestä. Se lisää myös yrityksen resilienssiä ja auttaa sitä palvelemaan asiakkaitaan paremmin, Sofigaten Aino Kanerva ja Marika Mertala kirjoittavat.
2020-luvun työelämä korostaa jatkuvasti enemmän tuottavuusajattelua. Organisaatioita trimmataan entistä tehokkaammiksi ja työelämän uudistuksia – kuten esimerkiksi tekoälyn käyttöönottoa – perustellaan ensisijaisesti keinoina lisätä työn tuottavuutta.
On selvää, että jokainen yritys pyrkii toimimaan tehokkaasti ja tuloksekkaasti. Yritys tekee kuitenkin virheen, jos se suhtautuu henkilöstöönsä pelkkänä hyödynnettävänä resurssina, josta tulee puristaa irti mahdollisimman paljon suoritteita.
Ihmisen näkeminen pelkkänä tuotannon välineenä ei motivoi nykyaikaista tietotyöläistä eikä kannusta häntä toimimaan oma-aloitteisesti ja käyttämään luovuuttaan. Välineellinen ihmiskäsitys johtaa tämän vuoksi helposti myös siihen, etteivät tehokkaimmatkaan prosessit tuota haluttuja tuloksia. Jopa teknologisten uudistusten tehokkuushyöty jää puolitiehen, jos tietotyöläiset eivät voi löytää itseohjautuvasti omia tapojaan hyödyntää vaikkapa tekoälyä itselleen sopivimmalla tavalla.
Tuottavuusajattelu perustuu usein ennen kaikkea virheelliseen käsitykseen siitä, mihin nykyaikaisen tietotyön tulokset pohjautuvat. Nykyaikaisen työn lisäarvo ei synny teknologiasta tai prosesseista, vaan kohtaamisista ihmisten välillä: tiimien sisällä, asiakassuhteissa ja yritysten rajat ylittävissä verkostoissa.
Kaikki alkaa yrityskulttuurista
Kohtaamiset ovat erityisen tärkeitä palveluliiketoiminnassa. Asiantuntija voi tuottaa asiakkaalle lisäarvoa vain silloin, kun hän ymmärtää syvällisesti paitsi asiakasyrityksen liiketoimintaa, myös asiakasyrityksen ihmisten tavoitteita ja ajattelua.
Tuottavuus ja muut ”kovina” pidetyt tulokset vaativat siis taustalleen entistä enemmän ”pehmeitä” asioita: empatiaa ja aitoa läsnäoloa. Siksi parhaat tulokset ja lisäarvon synnyttäminen edellyttävät myös entistä ihmiskeskeisempää johtamista.
Keskeisessä roolissa on yrityskulttuuri. Ihmiskeskeinen johtaminen voi kukoistaa vain yrityksessä, jonka hierarkia on matala ja joka panostaa dialogiin erilaisten ihmisten välillä. Yrityksessä, jossa esihenkilöt kuuntelevat tiimiensä jäseniä ja ymmärtävät heidän yksilöllisiä tarpeitaan. Jossa jokaisella työntekijällä on mahdollisuus olla oma itsensä ja tulla kuulluksi. Jossa tiimien jäsenet jakavat avoimesti kokemuksiaan ja tukevat toisiaan sekä ammatillisissa että henkilökohtaisissa asioissa. Jossa asiantuntijat eivät kohtaa asiakkaitaan pelkkinä asiakkaina, vaan myös ihmisinä.
Tämä vaatii yritykseltä usein tietoista työtä dialogin ja kohtaamisten edistämiseksi. Digitaalista työtä tekevät asiantuntijat jumittuvat helposti loputtomiin Teams-palavereihin, joten myös kasvokkaisille tapaamisille on järjestettävä mahdollisuuksia. Konsultit työskentelevät usein pitkiä aikoja asiakkaiden tiloissa, joten heille on taattava mahdollisuus tavata myös oman tiiminsä jäseniä. Myös satunnaisilla kohtaamisilla kahvitauoilla ja muissa epävirallisissa yhteyksissä on merkitystä avoimen yrityskulttuurin vahvistamiseksi.
Erityisen tärkeässä roolissa on johdon henkilökohtainen esimerkki. Ihmiskeskeisessä yrityksessä ylinkään johto ei voi delegoida ihmisten johtamista toisille, sillä yrityksen kulttuuri heijastaa aina sen johdon arvomaailmaa ja ihmiskäsitystä.
Avoimuus tekee yrityksestä ja ihmisestä iskunkestävän
Ihmiskeskeinen johtaminen vaatii paljon, mutta se myös palkitsee. Avoin suhtautuminen asiakkaisiin ja heidän kohtaamiseensa tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yritykseen tarvitaan entistä monipuolisemmin erilaisia ja eri koulutustaustoista tulevia ihmisiä.
Ennen kaikkea tulevaisuuden osaajilta vaaditaan halua sopeutua jatkuvaan muutokseen sekä kykyä omaksua ja soveltaa jatkuvasti uutta tietoa. Ilman avointa ja joustavaa mieltä loputon tietotulva hukuttaa työntekijän alleen.
Hyvä uutinen on se, että ihmiskeskeinen johtaminen auttaa sekä organisaatiota että sen työntekijöitä kukoistamaan muutoksen keskellä. Aidot kohtaamiset ja empatia lisäävät yrityksen resilienssiä, tiivistävät asiakassuhteita kumppanuuden pohjalta ja edistävät siten liiketoiminnan strategisia tavoitteita. Samalla ne lisäävät työntekijöiden tunnetta työnsä hallittavuudesta ja merkityksellisyydestä.
Empatia ulottuu myös asiakasyritysten ja niissä työskentelevien ihmisten ymmärtämiseen – ja siten asiakkaiden liiketoiminnan edistämiseen. Niin ihmiskeskeisen johtamisen hyötyjiä ovat myös yrityksen asiakkaat.
Lue lisää:
Onko yrityksesi introvertti vai ekstrovertti?
Kirjoittajat:
Aino Kanerva vastaa yhden Sofigaten liiketoiminta-alueen People & Culture -asioista. Häntä motivoi esihenkilötyön ja johtamisen kehittäminen ja tukeminen strategisella ja ihmiskeskeisellä kulmalla.
Marika Mertala uskoo, että ihmisten johtamisessa on kyse ennen kaikkea vastuullisuudesta. Sofigaten Employer Branding and Recruiting Leadin roolissa hän on erikoistunut rakentamaan työympäristöjä ja -kulttuureita, joissa painotetaan työntekijöiden hyvinvointia tulosten saavuttamiseksi.
Suomalaisyrityksissä piilottelee tuottavuusloikka – näin pääset alkuun
Talousjohtaja, näin sinusta tulee tuottavuusloikan toimitusjohtaja
