Onko vastuullisuusraportointi yrityksesi murheenkryyni – vai työkalu kilpailuedun rakentamiseksi?
Lähes kaikkien yritysten tulee pian raportoida vastuullisuustoimistaan. Moni yritys ujostelee kuitenkin kerätyn tiedon strategista hyödyntämistä, Sofigaten Katariina Kekkonen ja Mikko Saari väittävät.
ESG eli vastuullisuustyö on monelle yritykselle vähän kuin omalaatuinen serkku, johon törmää kaikissa suurissa perhejuhlissa. Kaikki tietävät, että serkku on olemassa. Helpointa on kuitenkin teeskennellä, ettei huomaa serkkua edes silloin, kun hän istuutuu samaan pöytään, koska silloin ei joudu käymään kiusallisia keskusteluita hänen kanssaan.
Tänä vuonna useimpien yritysten on ollut pakko huomata outo serkku. Syynä ei ole se, että yritykset olisivat saaneet porukalla vastuullisuusherätyksen, vaan EU:n uusi kestävyysraportointidirektiivi. Direktiivin myötä raportointivelvollisuus laajenee vaiheittain vuodesta 2024 alkaen, ja vuoteen 2026 mennessä lähes kaikkien yritysten on raportoitava ESG-tuloksistaan.
Tähän asti raportointivelvoite on koskenut ainoastaan suurimpia pörssiyrityksiä. Muissa yrityksissä raportointi on ollut usein hajanaista. Henkilöstöhallinnon tietoja ja päästölaskelmia on jouduttu kaivamaan lukuisista erillisistä järjestelmistä. Yrityksen eri yksiköissä on käytetty valtavasti aikaa ja ihmistyötä, kun tietoja on siirretty vanhoilta taksikuiteilta ja sekalaisilta pdf-dokumenteilta käsin Excel-taulukoihin.
Mitä kaikelle suurella vaivalla kerätylle datalle on tämän jälkeen tapahtunut? Monessa yrityksessä ei juuri mitään. Jopa monessa suuryrityksessä tiedot on vain koottu ESG-raporttiin, joka on sen jälkeen unohtunut pölyttymään yrityksen verkkosivujen vastuullisuusosioon. Yritys on korkeintaan julkaissut tiedotteen, jossa se on kehuskellut vähäisillä päästövähennyksillään.
Älä piilota kilpailuetuasi
Huvittavaa kyllä, monissa suomalaisissa yrityksissä ESG-asiat on itse asiassa hoidettu jo varsin hyvin. Raportoinnin vaikeudet ovat kuitenkin johtaneet siihen, että yritykset ovat usein vielä lähtötelineissä sen suhteen, miten vastuullisuusteoista rakennetaan kilpailuetua. Myös sidosryhmien vakuuttaminen yrityksen vastuullisuudesta on kaatunut usein raportoinnin puutteisiin. Todelliset edistysaskeleet ovat jääneet kertomatta sen vuoksi, ettei tarinoiden tueksi ole ollut luotettavaa dataa.
Moni yritys on yksinkertaisesti ymmärtänyt väärin raportoinnin merkityksen. Raportointi on välttämätöntä, mutta se yksin ei tuota hyötyä. Etu syntyy vasta siitä, mitä yritys tekee raportoinnin synnyttämällä datalla.
Hyvä uutinen on se, että jokainen yritys voi vielä varautua raportointiin niin, että se säästää aikaa ja vaivaa ja muuttaa ESG:n konkreettiseksi liiketoiminnalliseksi kilpailueduksi. Ryhtymällä toimiin nyt yritys voi hyödyntää tehokkaasti jo tekemäänsä työtä ja samalla kehittää toimintaansa entisestään.
- Data laadukkaaksi vuoteen 2025 mennessä
Varautuminen vuoden 2025 ESG-tulosten raportointiin tulee aloittaa nyt. Yrityksen johdon on syytä käsitellä velvoitteen vaatimuksia strategisella tasolla ja liiketoimintayksiköissä on arvioitava, millaisia operatiivisia muutoksia johdon asettamat tavoitteet edellyttävät.
Myös käytännön raportoinnin suunnittelun aika on nyt. Jos raportin vaatiman datan kerääminen on määrä suorittaa jatkossakin käsin, yrityksen täytyy arvioida esimerkiksi sitä, millaisia henkilöstöresursseja tämä tulee vaatimaan.
Huomattavasti tehokkaampi tapa on kuitenkin keskittää raportointi keskitettyyn järjestelmään, joka on integroitu käytössä oleviin liiketoiminta-alustoihin. Keskitetty järjestelmä ei säästä ainoastaan ihmistyötä, vaan se tarjoaa pohjan ESG-datan jatkuvalle seurannalle ja liiketoiminnalliselle hyödyntämiselle – jo nyt, ei vasta vuonna 2026. Kun data ja sen laatu varmistetaan vuonna 2024, vuoden 2025 lukujen raportointi helpottuu huomattavasti. Samalla yritys voi ryhtyä ohjaamaan toimintaansa kerätyn datan pohjalta. - Kestävä liiketoiminta on datalla johtamista
Kestävä liiketoiminta tarjoaa yritykselle paljon etuja tehostamalla toimintaa ja raaka-aineiden käyttöä sekä lisäämällä sekä kuluttaja- että b2b-asiakkaiden sitoutumista yritykseen. Myös sijoittajat ja rahoittajat kiinnittävät jatkuvasti enemmän huomioita yritysten ESG-tuloksiin tehdessään päätöksiä. Kyse on siis yrityksen sidosryhmien luottamuksesta ja riskienhallinnasta.
Ennen kaikkea kestävyys auttaa yritystä kehittämään toimintaansa. Kun ESG-tavoitteet pohjautuvat yrityksen strategiaan, kerätty data toimii liiketoiminnallisen päätöksenteon tukena. Samalla yritys välttää viherpesun vaaran, kun se voi viestiä läpinäkyvästi asiakkailleen ja muille sidosryhmilleen numeraalisten tulosten eikä vain kauniiden tavoitteiden pohjalta.
Kestävän liiketoiminnan kehittäminen on siis pohjimmiltaan datalla johtamista – ja tehokas datalla johtaminen on mahdollista ainoastaan silloin, kun data on ajanmukaista, yhdenmukaista ja helposti saatavilla.
Oletko edelläkävijä vai perässähiihtäjä?
Vuonna 2026 outo serkkupoika istuu siis jokaisessa pöydässä. Monet ovat jo aloittaneet keskustelun serkun kanssa ja huomanneet, että hänhän on itse asiassa oikein kiinnostava tyyppi. Toiset ujostelevat vielä.
Toisin sanoen kaikilla yrityksillä tulee pian olemaan käytössään entistä enemmän ESG-dataa. Toiset tulevat olemaan datan hyödyntämisen edelläkävijöitä, toiset ottavat myöhemmin mallia muista. Nyt tehtävistä päätöksistä riippuu, kumpiin sinun yrityksesi kuuluu.
Miksi pehmeät arvot ovat kovia arvoja – ja miksi ihmiskeskeinen johtaminen on asiakkaan etu
Kirjoittajat:
Katariina Kekkonen johtaa Sofigaten vastuullisuuspalveluiden kehittämistä, jossa yhdistyvät vastuullisuuden liiketoiminalähtöisyys ja datanhallinta.
Mikko Saari johtaa Sofigaten Business Technology Integrator -liiketoimintaa, jossa yhdistyvät keskisuurille kasvuyhtiöille valmiit kokonais-IT-palvelut, liiketoimintateknologian johtamispalvelut ja maailman johtavat alustaratkaisut.
Suomalaisyrityksissä piilottelee tuottavuusloikka – näin pääset alkuun
Talousjohtaja, näin sinusta tulee tuottavuusloikan toimitusjohtaja
