Puhutaan integraatioalustoista – miksi point-to-point-integraatio on kirosana
Kiroilu on epäkohteliasta ja työasioihin liittyen myös epäammattimaista. Pyydän siis anteeksi jo etukäteen, koska tässä artikkelissa kiroillaan hieman. Kyse on siis point-to-point-integraatiosta, joka on monen integraatioasiantuntijan mielestä kirosana.
Point-to-point-integraatio yhdistää kaksi järjestelmää toisiinsa
Point-to-point-integraatiolle – kuten monelle muullekin alan termille – ei löydy hyvää käännöstä suomeksi, mutta se tarkoittaa käytännössä kahden järjestelmän välistä suoraa integraatiota. Tällaisessa integraatiotavassa jokainen integroitava järjestelmä integroidaan yhteen vastinparinsa kanssa. Yleensä point-to-point-integraation logiikka rakennetaan joko lähde- tai kohdejärjestelmään ja logiikassa tulee huolehtia, että integraatiossa siirrettävä tieto on muunnettu yhteensopivaan muotoon.
Kuulostaa helpolta ja yksinkertaiselta, vai mitä? Tämä pitää paikkansa erityisesti sellaisissa kokonaisuuksissa, joissa järjestelmien ja integraatioiden määrä on rajoitettua. Toki jokaisessa integraatiossa pitää huolehtia integraation valvonta ja virheidenkäsittely osana integraatiologiikkaa. Lisäksi on myös hyvä pitää jossain kirjaa kaikista käytössä olevista point-to-point-integraatioista (yksinkertaisimmillaan vaikkapa Excel-taulukossa).
Point-to-point-integraatioissa on omat haasteensa
Tällä ratkaisutavalla rakennetuissa integraatioissa ongelmia alkaa kuitenkin esiintyä siinä vaiheessa, kun tarvittavien integraatioiden määrä kasvaa ja integraatioihin alkaa muodostua muutostarpeita.
Ajatellaan vaikkapa tilannetta, jossa on päädytty integroimaan asiakkuuksien hallintajärjestelmä palkanmaksujärjestelmän (myyntiprovisiot), toiminnanohjausjärjestelmän (projektit) ja asiakaspalvelujärjestelmän (no, asiakaspalvelu) kanssa. Yksinkertaisimmillaan siis kolme eri point-to-point-integraatiota.
Nämä kolme integraatiota saattavat alkuun näyttää hallittavilta ja yksinkertaisilta, mutta kun organisaatio kasvaa ja lisää järjestelmiä tulee integroida keskenään – kuten esimerkiksi markkinointiautomaatiojärjestelmä tai kumppaneiden järjestelmät (tilaukset) – alkaa monimutkaisuus lisääntyä. Jokainen uusi integraatio tuo mukanaan lisää ohjelmakoodia, joka on kirjoitettava, testattava ja ylläpidettävä. Tämä tekee ylläpidosta yhä haastavampaa, sillä muutokset yhdessä järjestelmässä voivat vaikuttaa kaikkiin siihen kytkettyihin järjestelmiin.
Entäpä jos organisaatio päätyy uudistamaan IT-ympäristöään ja vaihtaa asiakkuuksien hallintajärjestelmän – siis juuri sen, joka on integroitu kaikkiin edellä mainittuihin järjestelmiin – johonkin toiseen? Kuulostaa integraatioprojektilta!
Muistatko artikkelit (Integraatioiden johtamisen malli pitää räjäyttää! ja CoE, C4E, R2-D2 ja C-3PO – navigointi integraatiogalaksissa lyhenteiden tuolla puolen), joissa puhuttiin kuinka integraatiot voivat aiheuttaa organisaatioissa pullonkaulan ja digitaalisen jarrun? Jos point-to-point-integraatiot pääsevät valloilleen ja niistä muodostuu integraatioiden laaja verkosto (jota myös alan slangissa ”integraatiospagetiksi” kutsutaan), näin voi hyvinkin käydä.
Integraatioalusta tuo integraatioihin yksinkertaisuutta
Edellä on mainittu muutamia syitä, miksi point-to-point-integraatiosta on muodostunut kirosana ja miksi point-to-point-integraatiot eivät ole varsinaisesti suuressa suosiossa hiukankin isommissa organisaatioissa. Moni organisaatio onkin siirtynyt hyödyntämään integraatioalustoja, jotka mahdollistavat keskitetyn arkkitehtuurin, valvonnan ja hallinnan sekä mahdollistavat API-vetoisen kehittämisen (muistatko vielä tämän artikkelin? API-vetoinen arkkitehtuuri pähkinänkuoressa ja miksi sen pitäisi kiinnostaa juuri sinua).
Integraatioalusta siis tavallaan toimii eri järjestelmien välillä. Parhaassa tilanteessa yksikään järjestelmä ei integroidu suoraan toiseen järjestelmään point-to-point-tyyppisesti vaan kaikki integraatiot rakennetaan integraatioalustan kautta. Integraatioalusta tyypillisesti vastaa myös integraatiologiikasta ja esimerkiksi datamuunnoksista.
Integraatioalustan kautta voidaan hallinnoida ja valvoa kaikkia integraatioita keskitetysti. Integraatioalustasta näet sekä kokonaiskuvan että listan eri integraatioista, niiden tilanteen ja saat hälytyksiä, mikäli integraatiot vaativat huomiota. Kun integraatiot on rakennettu API-vetoisella arkkitehtuurilla, myös muutokset järjestelmissä – tai vaikkapa edellä mainittu koko asiakkuuksien hallintajärjestelmän vaihtaminen – ei aiheuta muutostarpeita integraatioihin toisin kuin point-to-point-integraatioiden kanssa.
Integraatioalusta mahdollisti Grenin IT-arkkitehtuurin modernisoinnin
Voisi siis ajatella, että vaikka integraatioalustan käyttöönotto ja API-vetoisen arkkitehtuurin muodostaminen saattaakin vaatia jonkin verran suuremman alkuinvestoinnin, maksaa se itsensä takaisin todennäköisesti jo lyhyelläkin aikavälillä.
Tähän tulokseen päätyi myös Gren, joka osana liiketoiminnan eriyttämistä Fortumista otti käyttöön integraatioalustan. Integraatioalustan avulla Gren sai pystytettyä uuden, modernin ja pohjimmaisesti pilveen perustuvan IT-arkkitehtuurinsa kuudessa kuukaudessa.
Integraatioalusta mahdollistaa Grenin keskeisten IT-järjestelmien keskustelun keskenään. Grenin valitsema integraatioalusta perustuu Jitterbit-teknologiaan. Lue Grenin asiakastarina tästä
Integraatioalustojen hyötyjä organisaatioille
- Integraatioiden hallinta ja valvominen keskitetysti: kokonaisvaltainen näkymä kaikkiin integraatioihin, mikä helpottaa seurantaa ja hallintaa sekä parantaa läpinäkyvyyttä.
- Tietoturvaparannukset: tietoturvariskien vähentäminen yhtenäisten käytäntöjen avulla.
- Nopeampi uusien järjestelmien integrointi: modulaarinen ja API-vetoinen kehittäminen uusien järjestelmien ja palveluiden liittämiseksi osaksi organisaation IT-arkkitehtuuria.
- Ylläpidon ja kehityksen kustannusten pienentäminen: prosessien automatisointi, joka vähentää manuaalisen työn tarvetta ja pienentää virheiden mahdollisuutta.
- Skaalautuvuus: organisaation ja tarpeiden kasvun mahdollistaminen.
Voisiko integraatioalustasta olla hyötyä sinun organisaatiossasi? Kannustan jokaista organisaatiota ainakin arvioimaan tämän omalta osaltaan!
Arkkitehtuuriin ja käytännön integraatioihin integraatioalustaa hyödyntäen palataan tämän blogisarjan tulevissa osissa, joten muista laittaa blogi seurantaan!
Tämä kirjoitus on viides osa järjestelmäintegraatioihin keskittyvää Sofigaten blogisarjaa, joka jakaa tietoa ja asiantuntevia näkemyksiä integraatioista ja niiden modernista hyödyntämisestä osana liiketoiminnan ja organisaation kehittämistä. Blogisarjan kohderyhmänä on liiketoiminnan ja tietohallinnon päättäjät, mutta se soveltuu myös liiketoiminnan kehittämisen, sovellusten, arkkitehtuurin ja myös integraatioiden kanssa päivittäin työskenteleville asiantuntijoille.
Kirjoittaja
Jussi Vuokko on auttanut erikokoisia organisaatioita johtamaan palveluita ja automatisoimaan liiketoimintaa moderneja teknologioita hyödyntäen jo yli kahden vuosikymmenen ajan. Jos haluat jutella Jussin kanssa aiheesta, tavoitat hänet sähköpostilla jussi.vuokko@sofigate.com, Twitterissä @jussivuokko tai LinkedInissä linkedin.com/in/jussivuokko
Klarna korvaa puolet työntekijöistään tekoälyllä – voisiko sinun yrityksesi tehdä saman?
Julkisen talouden säästöt eivät synny kehitystyötä karsimalla – vaan panostamalla kehittämiseen
