Teknologia vaikeuttaa liian usein hoitajien työtä – vaikka se voisi myös helpottaa sitä
Oikein suunnitellut tietojärjestelmät voivat helpottaa terveydenhuollon ahdinkoa tekemällä hoitohenkilökunnan työstä entistä mielekkäämpää ja sujuvampaa, väittää Sofigaten Markku Hugg.
Hyvinvointialueiden palvelukseen siirtyi tämän vuoden alussa pitkälti yli 200 000 sote-alan työntekijää, noin seitsemän prosenttia kaikista työssäkäyvistä suomalaisista. Joukkoon kuuluu paljon esimerkiksi sairaanhoitajia, lähihoitajia, terveydenhoitajia ja sosiaalityöntekijöitä.
Nämä ammattilaiset tekevät tärkeää työtä vaikeissa olosuhteissa. Alan työvoimapula on johtanut siihen, että monissa yksiköissä tehdään töitä vajaalla henkilöstöllä. Ei ole ihme, että erityisesti monien hoitotyötä tekevien jaksaminen on jatkuvasti koetuksella. Yhä useampi harkitsee alan vaihtoa, mikä luonnollisesti vaikeuttaisi tilannetta entisestään.
Toistaiseksi on vielä liian aikaista sanoa, miten soteuudistus tulee vaikuttamaan alalla työtä tekeviin ihmisiin ja heidän asemaansa. Tässä julkisen talouden tilanteessa ei ole realistista odottaa, että hyvinvointialueiden rahoitukseen löytyisi ihmeratkaisu ja että terveydenhoitoalan työolot voitaisiin korjata yksin rahan voimalla.
Varmaa on se, ettei alan haasteisiin ole yhtä ratkaisua. Esimerkiksi teknologia ei voi yksin tehdä terveydenhuollon ammattilaisten työstä helpompaa. Uskon kuitenkin, että oikein sovelletut tietojärjestelmät voivat olla yksi osa kokonaisuutta, jolla vaikutetaan positiivisesti hoitotyön ammattilaisten työntekijäkokemukseen eli suomeksi sanottuna hoitotyön arkeen.
Mahdollisuus keskittyä olennaiseen
Terveydenhuollon ammattilaiset käyttävät työssään sekä toimialariippumattomia että toimialasidonnaisia tietojärjestelmiä. Toimialariippumattomiin järjestelmiin kuuluvat esimerkiksi tietojohtamisen, talous- ja henkilöstöhallinnon ja viestinnän järjestelmät, joita käytetään soteorganisaatioiden lisäksi myös muiden toimialojen organisaatioissa ja yrityksissä. Toimialasidonnaiset järjestelmät on puolestaan kehitetty nimenomaisesti terveydenhuollon tarpeita ajatellen, esimerkkinä vaikkapa paljon julkisuutta saanut Apotti-toiminnanohjausjärjestelmä.
Julkisessa keskustelussa on puhuttu paljon toimialasidonnaisista järjestelmistä, joiden käyttäjäkokemuksessa onkin epäilemättä paljon kehittämisen varaa. Vaikeasti käytettävät ja epätarkoituksenmukaiset järjestelmät eivät helpota terveydenhoidon ammattilaisten työtaakkaa. Huonoimmillaan ne voivat jopa lisätä sitä.
Avainasemassa voivat kuitenkin olla toimialariippumattomat järjestelmät. Nykyaikaiset tietohallintojärjestelmät pohjautuvat kansainvälisiin alustoihin, jotka ovat käytössä tuhansissa organisaatioissa ympäri maailman. Niiden kehittämiseen on tehty valtavasti pohjatyötä, jonka tehtävänä on varmistaa järjestelmien intuitiivisuus ja helppokäyttöisyys sekä tiedon sujuva kulku eri järjestelmien välillä.
Ennen kaikkea järjestelmien tehtävänä on mahdollistaa työn entistä parempi organisointi – se, että hoitotyötä tekevät ammattilaiset voivat keskittyä tietojen syöttämisen ja hakemisen sijasta olennaiseen eli ihmisten hoitamiseen.
Hyvä järjestelmä varmistaa jokaisen osallisuuden
Tieto- ja toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen ei ole ensisijaisesti teknologiakysymys vaan johtamiskysymys. Terveydenhoitoalalla alustojen pitääkin ennen kaikkea varmistaa se, että järjestelmät palvelevat ihmisiä: hoitotyötä tekeviä ammattilaisia ja heidän asiakkaitaan.
Käytännössä tämä tarkoittaa kahta pääasiaa:
- Järjestelmät on suunniteltu käyttäjien ehdoilla. Hoitohenkilökunnalla tulee aina olla käytössään kaikki työssään tarvitsema tieto ilman että aikaa kuluu sen etsimiseen.
- Järjestelmät mahdollistavat jokaisen työntekijän osallisuuden. Tiedon tulee kulkea organisaatiossa paitsi ylhäältä alaspäin, myös alhaalta ylöspäin. Lattiatason työntekijöiden tulee voida jakaa kokemuksiaan käytännön työstä ja parhaista käytännöistä myös kollegoidensa ja esimiestensä kanssa.
Oikein käytetty teknologia ei määrittele organisaation rakennetta ja johtamismalleja, mutta se tukee niitä. Niinpä hyvin johdettu terveydenhuollon organisaatio voi hyödyntää tietojärjestelmiä myös siihen, että ne antavat työntekijöille mahdollisuuden vaikuttaa käytännön työoloihinsa ja tehdä siten työstä entistä mielekkäämpää ja sujuvampaa.
Terveydenhuollossa käytetyillä tieto- ja toiminnanohjausjärjestelmillä voi olla merkittävä kustannusvaikutus. Tehtävissä ratkaisuissa ei kuitenkaan ole ensisijaisesti kyse rahan säästämisestä, vaan hoitohenkilökunnan työn mielekkyyden lisäämisestä.
Lue lisää: Hyvinvointialueet vievät 60 prosenttia kuntien ja kaupunkien rahoista – mitä pitäisi tehdä?
Kirjoittaja
Markku Hugg vastaa Sofigatella kunta-, kaupunki- ja sote-sektorin liiketoiminnasta. Hän kuvaa itseään vihreäksi teknokraatiksi.
Suomalaisyrityksissä piilottelee tuottavuusloikka – näin pääset alkuun
Talousjohtaja, näin sinusta tulee tuottavuusloikan toimitusjohtaja
