Tekoäly korvaa ihmisen – ja kolme muuta myyttiä, jotka murtuvat vuonna 2023
Viime vuonna kuumana käynyt keskustelu tekoälystä sisälsi paljon hypeä, mutta mursi samalla monia harhaluuloja. Sofigaten Juha Kujala listaa neljä tekoälymyyttiä, joista ei tarvitse enää puhua tänä vuonna.
Bisnes- ja teknologiakeskusteluja hallitsi vuonna 2023 yksi aihe. Tekoälystä puhuttiin viime vuonna niin paljon, että huuma tuntui jättävän alleen kaiken muun.
Onneksi kuumana käynyt keskustelu myös selkeytti kokonaiskuvaa siitä, mistä tekoälyssä ja sen yrityskäytössä on pohjimmiltaan kyse – ja mistä siinä ei ole. Samalla nimittäin murtui monta harhakäsitystä.Käyn seuraavassa läpi neljä keskeistä tekoälymyyttiä, joista ei toivottavasti tarvitse enää puhua vuonna 2024.
1. Tekoäly korvaa ihmisen
ChatGPT-palvelun julkistaminen loppuvuodesta 2022 nosti tekoälyn ensimmäistä kertaa koko kansan puheenaiheeksi. Kun jokainen halukas pääsi testaamaan helppokäyttöistä generatiivista tekoälypalvelua, monien mielikuvitus lähti laukalle. Alettiin pelätä, että tekoäly on mullistamassa työelämän ja tekemässä ihmisistä tarpeettomia.
Tekoäly muuttaa työelämässä monia asioita ja lisää parhaimmillaan merkittävästi tietotyön tehokkuutta. Se ei kuitenkaan itsessään saman tien korvaa ihmistä. Sen sijaan ihminen, joka hyödyntää taitavasti tekoälyä, tulee korvaamaan ihmisen, joka ei käytä tekoälyä.
Tuoreen IMF:n raportin mukaan tekoäly vaikuttaa 60 prosenttiin työpaikoista Suomen kaltaisissa kehittyneissä talouksissa. Puoleen tästä osuudesta vaikutus on positiivinen. Älykäs tekoälyn hyödyntäjä ulkoistaa aikaa vievät tehtävänsä AI:lle, joka hoitaa ne ennennäkemättömän tehokkaasti. Samalla hän voi itse keskittyä omaan ydinosaamiseensa entistäkin luovemmin ja näkemyksekkäämmin. Tällaista työntekijää tekoäly ei korvaa, vaan se tekee hänestä pikemminkin korvaamattoman. Toiseen puoliskoon vaikutuksenalaisista työpaikoista sen sijaan kohdistuu uhka töiden vähenemisestä tai jopa loppumisesta.
2. Koodaajapula on liiketoiminnan kehityksen pullonkaula
Jo vuosien ajan on puhuttu koodaajapulasta ja siitä, miten se hidastaa yritysten liiketoiminnan kehittämistä. Yritysten strategiset ja liiketoiminnalliset haasteet eivät kuitenkaan ratkeaisi itsestään, vaikka koodareita olisi tarjolla määrättömästi.
Liiketoiminnan tehokkain kehittäjä ei ole se, joka hallitsee ohjelmointikielet taitavimmin. Todellinen ongelmanratkaisija on ihminen, joka ymmärtää liiketoimintaa ja sen takana olevaa strategiaa niin syvällisesti, että osaa purkaa monimutkaisen ongelman pieniin, hallittavissa oleviin osiin. Tekoälyn mahdollistamien ”text to app” -ratkaisujen ansiosta hän voi nyt kuvata tehtävän luonnollisella kielellä ja antaa tekoälyn hahmotella erilaisia ratkaisumalleja.
Todellisen pullonkaulan liiketoiminnan kehitykselle ovat muodostamassa vanhentuneet toimintamallit. Moni pohtii nyt, miten nopeuttaa hyötyjen toteutumista, ilman että ajaudutaan villin lännen menoon, josta lopputuloksena on sekamelska.
3. Tekoäly on erillistä teknologiaa
Vuonna 2023 keskiössä oli yleinen generatiivinen tekoäly – kuten se kaikkien tuntema ChatGPT. Ennustan, että vuonna 2024 tullaan näkemään paljon enemmän yrityskohtaisia tekoälyratkaisuja.
ChatGPT tarjoaa moneen tilanteeseen organisaation ulkopuolista näkökulmaa, mutta sen tuoma kilpailuetu kestää vain hetken. Sen sijaan moderneihin liiketoiminta-alustoihin sisäänrakennettu tekoäly perustuu organisaation omaan dataan, tietämykseen ja prosesseihin. Näillä ratkaisuilla on mahdollista luoda kestävää kilpailuetua.
Modernille alustalle tekoäly luo itseään ruokkivan kehityskierteen: tekoäly jaksaa dokumentoida ja jalostaa liiketoimintaprosessien dataa paljon ihmistä kattavammin, mikä puolestaan tekee yrityskohtaisesta tekoälystä entistäkin älykkäämmän. Organisaatiot, jotka saavat tämän kierteen käyntiin muita nopeammin, voivat ottaa merkittävän etumatkan kilpailijoihinsa
4. Tekoäly on kallista
Tekoälyn lisääminen yrityksen liiketoiminta-alustoihin ei ole pieni investointi. Tämänkaltaisissa murroskohdissa perinteinen business case -matematiikka ei kuitenkaan täysin päde, koska kehityksen vauhti on niin huima, että tekoälyn koko potentiaalia on mahdotonta ennustaa.
Yksi tapa ajatella tekoälyn hintaa on vaihtoehtoiskustannusten kautta. Kuinka paljon maksaa palkata ihmisiä hoitamaan ne tehtävät, jotka voitaisiin antaa tekoälyn tehtäviksi? Pystyvätkö ihmiset edes tuottamaan yhtä laajaan datamassaan perustuvia ratkaisuja? Kuinka kalliiksi tulee jäädä tehokkuudessa ja innovatiivisuudessa kilpailijoiden jälkeen?
Olennainen kysymys ei siis ole se, onko yrityksellä varaa tekoälyyn. Oikea kysymys kuuluu: onko meillä varaa olla lähtemättä tälle kehityspolulle?
Lue lisää:
Älä kysy mihin tekoälyä voisi käyttää – kysy miten
Vältä nämä kolme virhettä tekoälyn käyttöönotossa
7 lessons learnt from 1,000+ ServiceNow projects
Kirjoittaja:
Juha Kujala toimii teknologiajohtajana Sofigaten Platforms-liiketoiminnassa. Hänen ammatillinen intohimonsa on viedä organisaatioita kohti parempia palveluita hyödyntämällä uusien teknologioiden mahdollisuuksia. Juhalla on vahva kokemus ServiceNow-alustasta ja palvelukehityksen johtamisesta.
Juha Kujala
Suomalaisyrityksissä piilottelee tuottavuusloikka – näin pääset alkuun
Talousjohtaja, näin sinusta tulee tuottavuusloikan toimitusjohtaja
