Tekoälyhuumasta todellisuuteen: näin tekoälyagentit muuttavat työelämää
Tekoäly on tähän asti ollut yrityksissä eräänlainen asiantuntijoita avustava jokapaikanhöylä. Mitattavat liiketoimintahyödyt syntyvät kuitenkin tehokkaimmin silloin, kun tekoälyä hyödynnetään tarkasti rajattuun tehtävään erikoistuneena agenttina, Sofigaten Juha Kujala ja Juho Nevalainen väittävät.
OP-ryhmä julkisti muutama viikko sitten selvityksen, jonka mukaan lähes puolet suomalaisista yrityksistä suunnittelee korvaavansa tehtäviä tekoälyllä. Tyypillisimmät tekoälyllä korvattavat työtehtävät liittyvät raportointiin, tietojenkäsittelyyn, asiakaspalveluun ja viestintään.
Maailmalla ollaan vielä pidemmällä. Ruotsalaisyhtiö Klarna on kertonut suunnitelmistaan, joiden mukaan tekoäly korvaa lähiaikoina jopa yli puolet sen työntekijöistä.
Enää ei ole mikään uutinen, että tekoälyhuuma on vallannut yritykset. Generatiivisen tekoälyn mahdollisuuksia kartoitetaan kaikkialla aktiivisesti, ja varsinkin suurissa yrityksissä panostetaan omien tekoälykielimallien kehittämiseen. Yritykset toivovat erityisesti, että AI:n avulla pystyttäisiin lisäämään työn tuottavuutta tarjoamalla työntekijöille apua erilaisten rutiinitehtävien suorittamiseen.
Samalla näyttää kuitenkin yhä vahvemmin siltä, että monet nykyisistä suunnitelmista on tuomittu epäonnistumaan. Tutkimus- ja konsulttiyhtiö Gartner on ennustanut, että yli puolet omia kielimallejaan kehittäneistä yhtiöistä joutuu hylkäämään työnsä tulokset jo lähivuosina. Syynä ovat erityisesti mallien kehittämisen korkeat kustannukset, tekniset ongelmat ja tietoturvariskit.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tekoälystä oltaisiin luopumassa, vaan pikemminkin siitä, että huumavaiheesta ollaan siirtymässä entistä realistisempaan tapaan hyödyntää tekoälyä. Käytännössä tämä näkyy tekoälyagenttien käytön yleistymisenä.
Assistentista itsenäiseksi toimijaksi
Kielimallien käyttö yrityksissä on edennyt pitkälti kokeilujen kautta. Generatiivisen tekoälyn palvelu on otettu käyttöön ja sille on annettu erilaisia tehtäviä siinä toivossa, että kielimalli oppii yrityksen datasta jotain hyödyllistä.
Suuret teknologiayritykset ennustavat nyt, että tekoälyä käytetään jatkossa entistä suunnitelmallisemmin osana erilaisia tekoälyominaisuuksia sisältäviä liiketoiminta-alustoja. Tällöin yrityksessä ei enää toimi yksi tekoälyapuri, jolle annetaan erilaisia avustavia tehtäviä. Sen korvaa suuri joukko pieniä tekoälyagentteja, joista kukin koulutetaan datalla johonkin tarkasti rajattuun tehtävään, kuten vaikkapa asiakaspalautteiden käsittelyyn.
Siinä missä aiemmin kielimalli automatisoi vain osan palautteen käsittelystä ja saattoi tarjota palautteista vastuussa olevalle ihmiselle erilaisia toimintavaihtoehtoja, agentti hoitaa itsenäisesti koko työtehtävän alusta loppuun – esimerkiksi lähettämällä reklamoineelle asiakkaalle hyvityksen. Hyödyllisen, mutta jatkuvasti ohjausta tarvitsevan assistentin sijasta tekoälystä tulee aktiivinen toimija. Samalla toiveet tekoälyn työtehoa lisäävästä vaikutuksesta konkretisoituvat mitattaviksi liiketoimintahyödyiksi.
Agenttien etu on siinä, että suorittaessaan ennalta määrättyjä tehtäviä ne voidaan istuttaa osaksi yrityksen prosesseja ja työnkulkuja. Koska agentit toimivat osana liiketoiminta-alustoja, niiden käyttöön voidaan myös tarjota suuri joukko erilaista dataa: asiakashallintatietojen lisäksi esimerkiksi toiminnanohjausjärjestelmän tai taloushallinnon tietoja – mikä auttaa niitä toimimaan entistä itsenäisemmin. Pian agentit voivat hyödyntää työssään myös strukturoimatonta dataa, vaikkapa PowerPoint-esityksiä ja pdf-dokumentteja.
Strateginen osaaminen ratkaisee hyödyn
Tekoälyagenttien rakentamiseen on jo nyt luonnollista kieltä ymmärtäviä työkaluja, joiden käyttö ei edellytä teknistä erityisosaamista. Tekoälystä saatavan hyödyn ei ratkaisekaan tekninen vaan strateginen osaaminen. Avainasemassa on kyky määritellä agenteille annettavat tehtävät ja prosessit yksityiskohtaisesti niin, että ne tuottavat organisaatiolle aidosti tehokkuushyötyjä ja kilpailuetua.
AI-agentit ovat olennainen osa liiketoiminta-alustoja, kuten Salesforce ja ServiceNow.
Datan laadun merkitys ei sekään muutu. Vaikka agentit pystyvät käsittelemään jatkuvasti monimuotoisempia datamassoja, kilpailuedun syntyminen edellyttää, että data on yrityksen liiketoiminnalle relevanttia eikä sisällä aukkoja.
Olennaisinta on ymmärtää, että vaikka tekoälyagentit voivatkin automatisoida monia ihmisten aiemmin hoitamia työtehtäviä, ihmistä ne eivät jatkossakaan korvaa. Tekoälyn hyödyt riippuvat edelleen sitä johtavien ja kouluttavien ihmisten osaamisesta ja päätöksistä.
Kiinnostaako tekoälyn hyödyntäminen käytännössä? Varaa organisaatiollesi oma AI Living Lab – klikkaa tästä.
Kirjoittajat
Juha Kujala toimii teknologiajohtajana Sofigaten Platforms-liiketoiminnassa. Hänen ammatillinen intohimonsa on viedä organisaatioita kohti parempia palveluita hyödyntämällä uusien teknologioiden mahdollisuuksia. Juhalla on vahva kokemus ServiceNow-alustasta ja palvelukehityksen johtamisesta.
Juho Nevalainen toimii teknologiajohtajana Sofigaten BT Integrator -liiketoiminnassa, joka tarjoaa digitalisaation kokonaispalveluita erityisesti kasvuyhtiöille. Kokonaispalvelut kattavat suunnittelupalvelut, johtamispalvelut, perustietotekniikan palvelut sekä toimittajaverkoston johtamisen palvelut. Juholla on pitkä kokemus it-johtamisen ja liiketoiminnan kehittämisen konsultoinnista, konseptien kehittämisestä ja kaupallistamisesta sekä tekoälyn hyödyntämisestä liiketoiminnan suunnittelussa.
Klarna korvaa puolet työntekijöistään tekoälyllä – voisiko sinun yrityksesi tehdä saman?
Julkisen talouden säästöt eivät synny kehitystyötä karsimalla – vaan panostamalla kehittämiseen
