Terveisiä CIO-tapahtumasta
MIKÄ TIETOHALLINTOJOHTAJIA MIETITYTTÄÄ? TEEMOJA JA TERVEISIÄ CIO 2019 -TAPAHTUMASTA
Viime viikon torstaina juhlistettiin jo viidennettätoista vuoden CIO:ta Alma Talentin ja Tivin isännöimässä CIO 2019 -tapahtumassa. Onnittelut vielä kerran voittajille: vuoden CIO:lle, Valmetin Janne Puustiselle ja Vuoden Digijohtajalle, VRK:n Janne Viskarille!
Olimme totuttuun tapaan paikalla tapaamassa tuttuja, asiakkaita ja yhteistyökumppaneita. Tämän vuoden tapahtumateemana oli “CIO liiketoimintajohtajana”. Teknologia, johtaminen, muutos ja digitalisaatio puhuttivat edelleen. Keräännyimme purkamaan päivän aikana heränneitä ajatuksiamme yhdessä ja tiivistimme ne kappaleen pituisiksi teemoiksi. Tunnistatko sinä itsesi tai organisaatiosi jostain – tai kaikista – näistä?
KERRAN CIO, AINA CIO? – KATRI KOLESNIK
Urakehitys kiinnostaa ja pohdituttaa meitä kaikkia. Tyypilliset urapolut alasta riippumatta johtavat tehtävästä ja asemasta toiseen. Motiivina voi olla sekä oma kunnianhimo että vaihtelunhalu.
Entäpä jos nykyinen rooli onkin sellainen, jossa haasteet ja työn sisältö muuttuvat jatkuvasti pitäen roolin kiinnostavana vuodesta toiseen? Nesteen CIO:n Tommi Tuovilan sanoin: CIO voi pysyä ja kasvaa roolissaan, koska eteen tulee jatkuvasti uusia haasteita ja uutta opittavaa.
Uudistuminen omassa roolissa ja rohkeus muuttaa, muuttua ja kokeilla jotain uutta nostivat myös Janne Puustisen vuoden CIO:ksi. Voiko olla niin, että rooli, jota on veikattu katoavaksi monta kertaa viimeisen vuosikymmenen aikana, on sittenkin rooli, joka pysyy ja jossa pysytään? CIO:ina toimivat seuraavat teknologista kehitystä aitiopaikalta ja parhaimmillaan kykenevät luomaan yrityksen liiketoiminnalle tulevaisuudessa yhä enemmän liiketoiminta-arvoa.
KÄYTÄNNÖNLÄHEINEN JOHTAMINEN MUUTOKSEN TUKENA – JUSSI POIKOLAINEN
Lars Sundmanin esitys ”The Influential CIO” herätteli yleisöä ja sai yleisössä hyvää pohdintaa ja keskustelua aikaan. Jotta uudet teknologiat ja prosessit aidosti heräävät yrityksessä henkiin ja alkavat tuottamaan arvoa investointia vastaan, vaaditaan yrityksen johtoryhmältä vahvaa sitoutumista muutoksen johtamiseen. Myös muut puheenvuorot peräänkuuluttivat johtamisen laadun ja nykyaikaisen johtajan avainominaisuuksien perään: kyky kommunikoida muutoksen visio organisaatiolle sekä kyky osallistaa ja energisoida tarinankerronnan keinoin.
Nykypäivän organisaatiossa CIO:n vastuulla on usein myös teknologiatietoisuuden johtaminen; monet uusien teknologioiden tarjoamat edut jäävät vajaaksi sen vuoksi, että ymmärrystä niiden tuomista hyödyistä ei ole varmistettu laadukkaan käyttöönoton myötä.
OLETKO MUUTOKSEN TEKIJÄ VAI KEHITYKSEN JARRU? – ARI NUUTINEN
Päivän aikana saimme nähdä monta inspiroivaa esitystä ja esimerkkiä siitä, mitä nykyaikainen bisnesteknologia-ajattelu on parhaimmillaan: saumatonta ja ennakkoluulotonta yhteispeliä bisneksen ja teknologian välillä.
Hämmästyttävää on kuitenkin havaita, miten useissa keskusteluissa nousi esiin jo vuosikaudet pinnalla ollut asetelma: IT-väki tekee hurjasti töitä sen eteen, että muu organisaatio ymmärtäisi teknologian tärkeyden liiketoiminnalle. Tilanne muistuttaa omituista vastakkainasettelua, jossa yhteistä kieltä ei ole löytynyt useista yrityksistä ja markkinan kehittymisestä huolimatta.
Tilanne voi toki olla myös toisin päin. Ilosanoma ja edelläkävijöiden onnistumiset ovat saavuttaneet liiketoimintajohdon, joka odottaa nyt teknologiaorganisaatiolta konkreettisia tuloksia nopeasti. Tässä tilanteessa ja muuttuneessa maailmassa eivät vanhat temput auta, eikä päätöksenteossa kannata nojata yksin vuosien takaisiin pettymyksiin. Nykyaikaisilla tekemisen malleilla ja uusimpia teknologioita hyödyntämällä moni ennen mahdottomalta tuntunut asia on tänä päivänä täyttä totta. Tässä työssä on elintärkeää pysyä ajan hermolla ja olla aidosti avoin kehitykselle.
”DEMAND – BUILD – RUN” vs BIMODAL – SAMI VON WEHRT
Tommi Tuovilan avausesitys siirtyi useisiin omiin keskusteluihin päivän aikana. BT Standardista tuttu Demand – Build – Run -malli on jo käytössä monissa edistyksellisissä organisaatioissa, kuten Tommi Nesteen osalta kuvasi. Gartnerin aikanaan lanseeraama bi-modaali viitekehys tuo tähän oman lisähaasteen. Miten hallita sellaista kehitystä, jossa ei ole yksinkertaisesti aikaa viedä asioita tuon demand-prosessin läpi? Miten voidaan kokeilla mielenkiintoisia uusia ratkaisuja ja nopeasti kehittyviä teknologioita liiketoiminnan etulinjassa rikkomatta tuota tärkeää kysyntäputkea?
Vastaus on aika selkeä: ei mitenkään. Mutta niissä organisaatioissa, joissa asioiden priorisointi ja toteuttaminen ovat hanskassa, myös tälle uusien teknologioiden ketterälle kokeilulle on oma toimintamallinsa. Jotkut budjetoivat pilottiprojekteille suoraan vuosittain tietyn summan, jonka voi käyttää uuden ideointiin ja kokeiluun.
Ja arvatenkin niillä yrityksillä, jotka eivät johda omaa demand-prosessiaan järjestelmällisesti, ketterät kokeilut noudattavat haastavampaa, niin kutsuttua random-mallia.
ONKO IT:LLÄ JA LIIKETOIMINNALLA YHTEINEN YMMÄRRYS TAVOITTEISTA – TEEMU KUJALA
Nesteen Tommi Tuovila toi erinomaisesti esille myös parhaan käytännön siitä, miten IT:n budjettia tulisi tarkastella niin, että samassa pohdinnassa on mukana myös IT- ja teknologiainvestoinneista tavoiteltavat hyödyt. Kokemukseni perusteella tässä todellakin voisi olla avain CIO:n onneen ja siihen, miten teknologiasta ja IT:stä saatava kilpailuetu optimoidaan.
Urani varrella olen törmännyt moniin hengiltä säästettyihin IT-yksiköihin ja organisaatioihin, jotka ovat teknologian hyödyntämisen takapajuloita. Tyypillisesti tällaisissa organisaatiossa IT-yksikkö on erillään oleva kustannuspaikka ja liiketoiminta jurnuttaa eteenpäin ihan itse hankkimillaan (tai jopa itsekoodatuilla) järjestelmillä. Dialogia tai yhteistä suunnittelua – saati yhteistä kieltä – ei juurikaan ole. Tällaiset ”IT on välttämätön paha tai liian kallista ainakin” -ajattelumallit tulevat toivottavasti kuolemaan sukupuuttoon kiihtyvällä tahdilla, ihan jo darwinismin logiikallakin. Hengissä säilymiseen ja loistavaan tulevaisuuteen tarvitaan siis reseptiksi liiketoiminnan ja IT:n yhteiset tavoitteet ja niihin kytketty resursointi!
DIGITALISAATIO EI JÄÄ KIINNI TEKNOLOGIASTA – JANNE REKONEN
Teknologialähtöisellä ajattelulla voidaan saada aikaan sinällään hienoja digitaalisia ratkaisuja. Jos ne eivät kuitenkaan tue yrityksen kokonaisstrategiaa ja liiketoiminnan ydinprosesseja, vaan jäävät yksittäisiksi saarekkeiksi, voidaanko edes puhua liiketoiminnan digitalisaatiosta sen aidossa merkityksessä?
Digitalisaatio ja digikehittäminen onkin johtamiskysymys: miten johdan digitalisaatioita ja innovaatioita organisaatiossani? Miten hallitsen siihen liittyvää kokonaisvaltaista palvelukokemusta? Teenkö kaiken itse vai hyödynnänkö jo valmiita parhaita käytäntöjä? Onko minulla riittävästi osaamista ja ihmisiä sitoutuneena muutokseen? Miten varmistan muutoshallinnan organisaatiossani?
Digitalisaatio ei ole nykyisten tuotteiden ja toimintamallien viemistä digitaaliseen muotoon uudella teknologialla. Sen sijaan se on laajempi muutosprosessi, joka kattaa koko organisaation.
Kiinnostaako jokin teemoista? Haluaisitko keskustella aiheesta lisää? Olethan yhteydessä kirjoittajiin LinkedInin kautta, tai Sofigateen täällä.
Kirjoittajat Katri Kolesnik, Jussi Poikolainen, Ari Nuutinen, Sami von Wehrt, Teemu Kujala ja Janne Rekonen osallistuivat Sofigaten edustajina CIO 2019 -tapahtumaan Helsingin Clarion-hotellissa toukokuun alussa. Kirjoittajat toimivat Sofigatella johtajina, liiketoimintavastuullisina ja asiakasvastaavina.
Suomalaisyrityksissä piilottelee tuottavuusloikka – näin pääset alkuun
Talousjohtaja, näin sinusta tulee tuottavuusloikan toimitusjohtaja
