Tiedolla johtamiseen ei tarvita lisää tietoa tai teknologiaa – vaan uusi asenne
Useimmissa organisaatioissa on jo käytössä riittävästi teknologiaa ja dataa tiedolla johtamisen nostamiseksi uudelle tasolle. Terveydenhuollossa tiedolla johtamisen pullonkaulat ovatkin muualla, Sofigaten Markku Hugg väittää.
Tiedolla johtamisesta puhutaan sekä liike-elämässä että julkishallinnossa paljon. Ajatuksena on, että hyödyntämällä päätöksenteossaan reaaliaikaista, jalostettua dataa organisaatio voi toteuttaa pitkän tähtäimen strategiaansa entistä määrätietoisemmin ja toimia samalla entistä ketterämmin päivittäisessä työssään.
Tiedolla johtaminen on ollut myös yksi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen keskeisistä periaatteista. Vaikka uudistuksen tuloksia onkin liian varhaista arvioida, jo nyt voi sanoa, että tavoite on erinomainen – ja että sen saavuttamiseen on vielä matkaa.
Tiedolla johtamisen pohjaksi tarvitaan kahta asiaa: dataa sekä sitä analysoivaa ja jakavaa teknologiaa. Hyvä uutinen on se, että useimmissa organisaatioissa molempia on yllin kyllin. Tehostamista voisi kuitenkin olla siinä, miten tietoa osataan ja halutaan hyödyntää.
Ruuhkahuippujen tasoittaminen on potilaan ja henkilöstön etu
Terveydenhuollon arjessa panostus tiedolla johtamiseen voi näkyä ennen kaikkea resurssien käytön optimoinnissa ja sen myötä ruuhkahuippujen tasoittamisessa. Jakamalla entistä tehokkaammin ja reaaliaikaisemmin tietoa olisi mahdollista tarjota potilaille hoitoa siellä, missä resursseja on vapaina, ja samalla keventää painetta siellä, missä resurssit ovat tiukilla.
Ajatellaanpa vaikkapa kuvitteellista helsinkiläistä potilasta, jolla on tarve päästä erikoislääkärin vastaanotolle. Helsingissä vastaanotolle on kahden kuukauden jono. Mutta jos samaan aikaan vaikkapa HUS:iin kuuluvan Raaseporin sairaalan erikoislääkärillä on vapaita aikoja, järjestelmä voisi tarjota potilaalle automaattisesti mahdollisuutta päästä vastaanotolle siellä.
HUS kustantaisi potilaalle taksimatkan – reilun tunnin suuntaansa – mutta säästäisi silti, kun Helsingin jonotusruuhka ei pahenisi. Samalla terveydenhuollon työntekijöiden ylikuormitus helpottaisi hieman, tai ei ainakaan pahenisi entisestään.
Raaseporin sairaalan kapasiteetti olisi puolestaan tehokkaammassa käytössä. Ja ennen kaikkea: potilas saisi nopeasti tarvitsemaansa hoitoa.
Tämän kaltaista resurssien jakamista tapahtuu toki jo nyt. Entistä avoimemmalla tiedon jakamisella sitä voisi varmasti tapahtua enemmänkin.
Data ja teknologia eivät ole pullonkauloja
Jos teknologia ei ole johtamisen este, esteenä ei ole useimmiten myöskään datan määrä ja saatavuus. Joillakin toimialoilla, esimerkiksi juuri terveydenhuollossa, lainsäädäntö asettaa kuitenkin tiedon käytölle tarpeettomiltakin tuntuvia esteitä, ei pelkästään tiedon jakamisessa terveydenhuoltoalueiden välillä, vaan myös niiden sisällä.
Potilaiden yksityisyydensuoja on tietysti ensisijaisen tärkeä lakisääteinen asia ja sääntely välttämätöntä. Teknologian kehittyessä säädösten tulkinta on kuitenkin voinut johtaa myös sellaisiin rajoituksiin, jotka eivät tarjoa potilaille välttämättä erityistä lisäsuojaa, mutta voivat vaikeuttaa datan tehokasta käyttöä. Uskoisin, että sääntelyn käytännön soveltamiseen olisi mahdollista luoda uudenlaisia ohjeistuksia, jotka turvaisivat sekä potilaiden yksityisyyden että organisaation tehokkuuden – joka sekin pyrkii pohjimmiltaan turvaamaan potilaan ja työntekijöiden etua.
Sosiaali- ja terveystietojen tietoturvallisen käytön mahdollistava ns. toisiolaki tarjoaa toisaalta jo nyt mahdollisuuden tietojen turvalliseen käyttämiseen. Tämä edellyttäisi sitä, että sitä ryhdyttäisiin soveltamaan nykyistä laajamittaisemmin ja teknologia soveltuisi nykyistä paremmin datan luotettavaan anonymisoimiseen.
Jo nyt dataa olisi mahdollista hyödyntää entistä enemmän organisaatioiden tehokkuuden lisäämiseksi sekä terveydenhuollossa että monella muullakin toimialalla. Lähtökohtana on monella toimialalla pätevä periaate siitä, että entistä tehokkaampi tiedolla johtaminen ei juuri koskaan edellytä uuden toimialasidonnaisen järjestelmän rakentamista. Useimmiten se ei edellytä myöskään uutta toimialariippumatonta järjestelmää.
Organisaatioiden käytössä on jo nyt runsaasti liiketoiminta-alustoja, joissa on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia, esimerkiksi edistyksellisiä tekoälyyn ja koneoppimiseen pohjautuvia mahdollisuuksia. Usein potentiaalin täysimittaisen vapauttamisen tiellä on kuitenkin muutosvastarintaa ja muita organisaation sisäisiä esteitä. Tällöin välineet esteiden poistoon löytyvät organisaation sisältä ja yhteistyöstä alustat toimittaneiden kumppaneiden kanssa.
Tiedolla johtamisen seuraava askel ei siis edellytä valtavia investointeja uuteen teknologiaan tai uudenlaisen datan merkittävää keräämistä. Se edellyttää ennen kaikkea uudenlaista asennetta.
Lue lisää:
Teknologia vaikeuttaa liian usein hoitajien työtä – vaikka se voisi myös helpottaa sitä
Hyvinvointialueet vievät 60 prosenttia kuntien ja kaupunkien rahoista – mitä pitäisi tehdä?
Kirjoittaja
Markku Hugg vastaa Sofigatella kunta-, kaupunki- ja sote-sektorin liiketoiminnasta. Hän kuvaa itseään vihreäksi teknokraatiksi.
Suomalaisyrityksissä piilottelee tuottavuusloikka – näin pääset alkuun
Talousjohtaja, näin sinusta tulee tuottavuusloikan toimitusjohtaja
