Selvitys: Yritysjohtajilla digitalisaation käytännön toteutus hukassa – Näiden 4 ilmiön hyödyntäminen auttaisi jo pitkälle
Keväällä 2021 tehty kyselytutkimus paljasti, että suomalaiset yrityspäättäjät tunnistavat digitaalisuuden tärkeyden, mutta ovat juhlapuheiden kulisseissa neuvottomia, miten edetä käytännössä. Ari Nuutinen paljastaa neljä ilmiötä, jotka pelastavat digilimbosta.
Muistatko kuulleesi jonkin näistä lauseista?
”Digitaalisuus on meidän bisneksen ytimessä.”
”Yrityksemme strategia painottaa digitaalisuutta seuraavien viiden vuoden aikana.”
”Digitaalisuus avaa liiketoiminnallemme uusia mahdollisuuksia.”
Aivan varmasti muistat. Digitalisaatiota on rummutettu viimeiset 10 vuotta niin laajasti, että Suomesta tuskin löytyy yhtään yritystä, jonka johtoporras ei hehkuttaisi digitaalisuutta visiopuheissaan, vuosikertomuksissaan tai strategiadokumenteissaan.
Mutta miten on asian laita käytännössä, juhlapuheiden takana?
Me aloimme tutkia asiaa: Järjestimme keväällä 2021 kyselytutkimuksen selvittääksemme, miten keskisuurten ja suurten suomalaisyritysten ylin johto kokee teknologiamurroksen ja digitalisaation tämänhetkisen tilanteen Suomessa.
Tulos oli, että 87 prosenttia yritysjohtajista pitää informaatioteknologiaa kriittisen tärkeänä menestystekijänä. Tämä ei tietenkään ollut yllätys.
Lataa tutkimus: Liiketoiminnan digitalisointi – juhlapuheita vai todellisuutta?
Sen sijaan yllättävää oli se, että vain 32 prosenttia vastaajista oli tyytyväisiä yrityksensä nykyiseen tapaan hyödyntää informaatioteknologiaa kasvun tukemiseksi.
Yrityksissä siis ymmärretään digitalisaation ”Miksi”-kysymys, mutta ”Mitä” ja etenkin ”Miten” ovat vielä useimmille epäselviä.
Miksi johtajien juhlavat digivisiopuheet eivät siirry yritysten käytännön tekemiseen?
Keskisuuret yritykset digilimbossa jättien ja startupien välissä
Monissa yrityksissä ollaan neuvottomia digihaasteen edessä. Informaatioteknologia ei ole enää erillinen saarekkeensa, vaan se on läsnä kaikkialla bisneksessä. Siksi puhumme bisnesteknologiasta. Digitaalisuus tuntuu vaikealta möhkäleeltä, jossa onnistuvat vain globaalit jätit tai ketterät startupit. Keskisuurten yritysten kohtaloksi jää pudota epämääräiseen digilimboon.
Teettämämme tutkimuksen mukaan suurimpia haasteita yrityksissä on pula osaamisesta, resursseista ja muutosta tukevasta kulttuurista. Vain 26 prosenttia koki yrityksen oman digiosaamisen yltävän tarvittavalle tasolle, ja vain 15 prosenttia piti resursseja riittävinä.
Useimmissa yrityksissä organisaatio keskittyy operatiiviseen tehokkuuteen, jolloin kehittämiseen ei yksinkertaisesti jää aikaa – ainakaan omin voimin. Useimpien yritysten on myös vaikeaa saada palkattua parhaita informaatioteknologian osaajia, koska sellaiset hakeutuvat mieluummin siisteihin startupeihin tai kovimman kärjen IT-yrityksiin. Ja kun osaajat puuttuvat, myös kehittämisen kulttuuri on usein hukassa.
Enemmistö tutkimukseen vastanneista kokee tarvitsevansa ulkopuolista apua, mutta vain 25 prosenttia kertoi löytäneensä markkinoilta sopivia kumppaneita. Yritysten odotukset ovat selkeästi kasvaneet: yksittäisten ihmeratkaisujen sijaan johto toivoo löytävänsä kokonaisvaltaisia ja strategisia kumppaneita, joilla on erinomainen ymmärrys asiakkaan liiketoiminnasta.
Näistä lähtökohdista pitäisi sitten ponnistaa pois digilimbosta: pysyä ajan tasalla, uudistaa toimintaa ja prosesseja sekä kehittää uusia bisnesmalleja.
Ymmärrän siis oikein hyvin, miksi moni yritysjohtaja kokee neuvottomuuden tunnetta. Onneksi tässä vaiheessa on lupa vetää henkeä ja kalibroida oma käsitys siitä, mitä digitaalisuus todella on. Kaikki edellä mainitsemani esteet on nimittäin mahdollista ylittää – ja vieläpä hallituin riskein.
Kehotan hyödyntämään seuraavia neljää ilmiötä, joiden avulla digitalisaatio alkaa näkyä ja tuntua juhlapuheiden lisäksi myös yrityksen käytännön toiminnassa.
1. Kopioi huoletta edelläkävijöitä
Tärkein asia digilimbosta irti pääsemiseen on aloittaminen. Ennen kaikkea on hyvä muistaa, että liikkeelle ei tarvitse lähteä nollasta. Moni edelläkävijä on jo viitoittanut reitin, joten alkuun pääsee yksinkertaisesti kopioimalla. Parhaat suomalaiset yritykset ovat aivan terävintä kärkeä kansainvälisissä digivertailuissa, joten sinäkin voit huoletta seurata parhaiden esimerkkiä.
Yrityksen digitalisaation eteenpäin viemiseksi on olemassa valmiita malleja, kuten bisnesteknologiamalli, eli näin tuttavien kesken BT-malli. Se on avoin johtamisen viitekehys, jota jokainen yritys voi maksutta hyödyntää. BT-malli perustuu satojen edelläkävijäyritysten ja organisaatioiden tekemään työhön.
Mutta eikös digin pitänyt olla uniikin kilpailuedun lähde, joku saattaa kysyä? Toki: parhaimmillaan se voi olla juuri sitä, mutta suurimmalla osalla yrityksistä on vielä tekemistä aivan perusasioissa. Niiden jälkeen on aika nostaa rimaa rohkeasti.
2. Älä tuhlaa tekemällä vääriä asioita
Toinen avain digitalisaation työläyden ja riskien pienentämiseksi on luottaa kumppaneihin oikeissa paikoissa ja hankkia tekemistä järkevinä palvelukokonaisuuksina. Helpointa sekin on perusasioissa.
Kukaan ei odota, että yritys rakentaisi itse omat tietokoneensa prosessoreista lähtien – mutta miksi on OK, että monessa yrityksessä on edelleen oma atk-osasto, joka käyttää suurimman osan ajastaan peruspalveluihin? Jos perustason IT-työ ei ole myytävä palvelu yrityksessäsi, anna se suosiolla ammattilaisten hoitoon.
Yhtä lailla voit hakea vahvistuksia digitalisaation jäsentämiseen ja kehittämiseen, projektijohtamiseen, menetelmiin ja tekniseen toteutukseen. Löytämällä näihin oikeanlaisen kumppanin, pystyt itse keskittymään olennaiseen, eli omaan bisnekseesi.
3. Hyödynnä valmiita alustoja ja ekosysteemejä
Kolmas digiahdistusta lievittävä havainto on huomata, että alan parhaat työkalut eivät ole enää globaalien jättien yksinoikeutta vaan käytännössä kaikkien yritysten saatavilla.
Liiketoimintaa kehitetään ja digitalisoidaan nykyisin moderneilla teknologia-alustoilla, koska ne tarjoavat nopeimman ja varmimman keinon onnistua digitaalisten ratkaisujen toteutuksessa. Koska hinnoittelu perustuu käyttäjämäärään, ovat ratkaisut kilpailukykyisiä myös pienemmille yrityksille. Maailman johtavia alustoja tarjoavat esimerkiksi Salesforce, ServiceNow, SAP, Oracle ja Microsoft.
Alustojen vahvuus perustuu siihen, että niissä on ratkottu valmiiksi valtava määrä sellaisia perusasioita, joita perinteisesti jouduttiin setvimään yrityskohtaisesti raskaamman kautta. Jälleen riskit vähenevät. Ja kun yrityksesi kasvaa ja tekeminen monipuolistuu, alustaan voi pienellä vaivalla poimia mukaan lisää toiminnallisuuksia.
4. Ota vastuu kehittämisen johtamisesta
Vaikka valmiiden mallien, ulkoisten kumppanien ja tunnustettujen alustojen hyödyntäminen kantaa pitkälle, aivan kaikkea ei voi ostaa ulkoa. Muutos kohti digitaalisuuden aitoa hyödyntämistä bisneksessä on nimittäin paljon muutakin kuin vain teknologiaa. Mikään yritys ei onnistu ilman johtajuutta ja aktiivista tekemistä.
Kannustan yritysjohtoa käärimään hihat ja näyttämään esimerkkiä sen sijaan, että vain asetettaisiin perinteisiä ohjausryhmiä. On ensiarvoisen tärkeää, että yrityksen koko henkilöstö saadaan innostettua mukaan työhön – ja että heille annetaan aito mahdollisuus osallistua siihen.
Oleellista nykyaikaisessa kehittämisessä on, että kehitys tehdään sarjana hallitun kokoisia ja priorisoituja kehitysaskeleita. Tähänkin löytyy valmiita malleja ja työskentelytapoja. Palastelu ja priorisointi ovat keinoja pienentää riskejä ja säilyttää parempi ohjattavuus. Miljoonia maksavat ja vuosia kestävät mammuttiprojektit eivät ole enää tätä päivää.
Bisnesteknologiaosaamisesta on tullut yritysjohdon tärkeä kyvykkyys. Nykypäivän bisnesammattilaisen on hallittava myös oman alansa keskeiset teknologiat ja niiden kehittämiseen liittyvät perusperiaatteet. Edellä mainitsemani vinkit, kuten BT-malli antavat tähän tukea.
Tutustu tutkimuksen tuloksiin ja selätä hämmennys
Jokainen bisneksen digitalisaation kanssa hämmentyneisyyttä tunteva yritysjohtaja voi lohduttautua sillä, että digitalisaation kyytiin ehtii vielä hyvin. Digi ei ole juna, vaan liukuportaat: mukaan pääsee vielä, kunhan vain astuu ensimmäiselle askelmalle.
Jopa keskisuurilla yrityksillä on edellä mainitsemiani neljää ilmiötä hyödyntämällä mahdollisuus saada itselleen yhtä laadukkaat teknologiat, kyvykkyydet ja tekemisen eväät kuin kenellä tahansa kilpailijalla. Aloittaa voi heti ja matkaan pääseminen on helppoa, koska reitti on edelläkävijöiden viitoittama.
Pahin virhe on vitkastella ja jäädä neuvottomana paikalleen. Silloin muiden etumatka vain kasvaa.
Tämänkertaisen kyselytutkimuksemme tulokset osoittivat, että monissa yrityksissä digitalisaation eteenpäin vieminen on erittäin hankalaa. Olen kuitenkin toiveikas, että kun toistamme saman kyselyn seuraavan kerran, hämmennys on hälvennyt ja selkeä suunta löytynyt.
Ari Nuutinen vastaa Sofigatella keskikokoisten yritysten kokonaispalveluista. Hän toimii myös strategian ja toimintamallien valmentajana Sofigaten Business Technology -akatemiassa. Arilla on laaja kokemus suomalaisesta yrityskentästä ja sen erityispiirteistä. Hänen intohimoaan on liiketoiminnan kehittäminen, ja hän haluaa auttaa etenkin keskikokoisia yrityksiä menestymään.