Vähemmän järkeä, enemmän tunnetta
Yrityksen yksittäisten prosessien hiominen entistä tehokkaammiksi on vain alkua. Aito lisäarvo syntyy koko organisaation uudella tavalla tekemisestä, Sofigaten Lassi Kurkijärvi väittää.
Investoinnit uuteen liiketoimintateknologiaan ja muut muutoshankkeet ovat yrityksille strategisesti elintärkeitä projekteja. Siksi niihin panostetaan sen mukaisesti.
Projektien tekniseen toteutukseen varataan aikaa ja rahaa. Projektitiimeihin kootaan edustava joukko eri alojen osaajia. Tiimien johtajiksi valitaan yrityksen taitavimmat kädet ja terävimmät aivot, parhaita kouluja käyneet huippuammattilaiset.
Mikä voisi mennä pieleen?
Aika usein jotain menee. Jälkikäteen arvioituna jopa 70 prosenttia kaikista muutoshankkeista epäonnistuu ainakin osittain.
Kyse ei voi yleensä olla resurssien ja osaamisen puutteesta. Ainakaan kyse ei ole järjen puutteesta.
Mitäpä jos ongelmana onkin se, että asiaan on suhtauduttu liian järkiperäisesti?
Arvo ei synny siiloissa
Rationaalinen insinöörimieli ratkaisee ongelmia palastelemalla. Yrityksessä tämä tarkoittaa sitä, että muutoshanke käsitellään organisaation funktio kerrallaan: tuotanto, jakelu, markkinointi, myynti ja niin edelleen.
Yrityksen synnyttämä arvo ei kuitenkaan noudata organisaatiosiiloja. Arvovirta-ajattelun mukaan arvo ei synny fordilaisessa liukuhihnassa, vaan usein eri organisaation osien välillä tai yhteistyössä kumppaneiden tai itse asiakkaan kanssa. Tämän vuoksi yksittäisten toimintojen irrallinen optimointikaan ei tuota parhaita mahdollisia tuloksia.
Prosessin osien mallintamisen sijasta kokonaisuuden kannalta saattaa olla parempi vaihtoehto, että yrityksen työntekijät saavat keskustella avoimesti tulevaisuuden haaveistaan ja koko organisaation tavoitteista. Eikä tällä todellakaan tarkoiteta teknistä tehtävämäärittelyä, vaan pikemminkin ruotsalaistyylistä diskuteerausta, jossa jokainen saa kertoa mielipiteensä. Tämä sitouttaa ihmisiä yhteisiin tavoitteisiin, sujuvoittaa yhteistoimintaa – ja kuin huomaamatta parantaa organisaation tuloksellisuutta ja muutoshankkeen onnistumisen kulmakerrointa.
Toisin sanoen Excelin hiomisen sijasta aitoon muutokseen tarvitaan lisää puhumista ja yhdessäoloa. Ei siis lisää rationaalisuutta vaan pikemminkin enemmän emootiota.
Luovuus on ylivoimaa
En vähättele suuriin muutoshankkeisiin liittyviä teknologisia haasteita. Huippuluokan teknologisten ratkaisujen toteuttaminen vaatii huippuluokan osaamista ja paljon työtä.
Muutoshankkeissa ei kuitenkaan ole kyse vain teknologiasta, vaan koko liiketoimintaorganisaatiosta. Mutkikkaimmatkin teknologiset ongelmat on viime kädessä helppo ratkaista siihen verrattuna, miten vaikeaa on kääntää organisaation suunta, sitouttaa henkilöstö muutokseen ja valjastaa joka ikisen osaaminen mukaan uudella tavalla tekemiseen.
Muutoksen tavoitteena on aina organisaation toiminnan parantaminen, lisäarvon synnyttäminen ja kilpailuedun luominen – eikä todellinen kilpailuetu synny siitä, että perustekemistä hiotaan hieman paremmaksi. Todellinen ylivoima syntyy uuden tekemisestä koko organisaation mittakaavassa, ihmisten välisestä kommunikaatiosta ja luovuudesta.
Lue lisää: Onko tekoäly ystäväsi vai vihollisesi? Näin vältät digihulluuden muutosmatkalla
Kirjoittaja
Lassi Kurkijärvi on rakentanut digitaalista liiketoimintaa neljännesvuosisadan ajan. Nykyisin hän auttaa suomalaisia yhtiöitä digitaalisessa transformaatiossa Sofigaten Executive CTO:n roolissa. Hänen intohimonsa on ihmisyys kaikissa eri muodoissaan: muutos syttyy tai sammuu sen varassa innostuvatko ja sitoutuvatko ihmiset siihen.
Suomalaisyrityksissä piilottelee tuottavuusloikka – näin pääset alkuun
Talousjohtaja, näin sinusta tulee tuottavuusloikan toimitusjohtaja
