Tällainen jättiurakka odottaa uusia hyvinvointialueita – kehityskakku pitää nauttia pala kerrallaan
Yhdenvertaisuus, ihmiskeskeisyys, vaikuttavuus ja tehokkuus. Näitä sote-uudistukselle asetettuja tavoitteita ei voida saavuttaa, elleivät toiminta, tietohallinto ja tietojärjestelmät modernisoidu. Tavoitteet ovat suuria ja matka niihin pitkä. Mihin tarttua ensimmäisenä, kun uudistettavana on valtava määrä asioita?
Kun sote-lait hyväksyttiin eduskunnassa kesäkuussa, alkoi uusilla hyvinvointialueilla tohina. Jokaisella alueella on edessä valtava lista tehtäviä, jotka pitäisi priorisoida ja toteuttaa hallitusti seuraavien vuosien aikana.
Kun vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä siirtyy kunnilta ja sairaanhoitopiireiltä hyvinvointialueille tammikuussa 2023, siirtyy niille myös vastuu tietohallinnon organisoimisesta ja tietojärjestelmien ylläpitämisestä.
Modernissa tietoyhteiskunnassa tässä ei ole kyse vähäisestä kokonaisuudesta. Sosiaali- ja terveysalaa ei voida uudistaa ilman onnistunutta ICT-muutosta. Sosiaalityöntekijät, hoitajat, lääkärit ja muut alan korvaamattomat ammattilaiset hyödyntävät työssään useita teknisiä laitteita ja järjestelmiä.
Jotta sote-uudistuksessa tavoiteltu työn laadun ja vaikuttavuuden parantuminen saavutetaan, pitää laitteiden, järjestelmien ja niihin liittyvien tukipalveluiden pysyä muutoksessa mukana. Tietoa pitää myös kyetä hyödyntämään niin asiakas- ja potilastyöhön kuin sote-organisaatioiden johtoon liittyvässä päätöksenteossa.
Hyvinvointialueiden väliaikaisten valmistelutoimielinten (Vate) ICT-muutoksesta vastaavat ihmiset ovat suurten kysymysten äärellä: Mistä lähteä liikkeelle uudistuksessa, jossa aikataulu on äärimmäisen tiukka? Miten saavuttaa kunnianhimoiset tavoitteet, kun monilla alueilla lähtötilanne erittäin hajanainen?
Ensin perusta kuntoon
Sote-uudistuksen tavoitteet ovat saavutettavissa ottamalla oppia parhaista kokemuksista. Suuren uudistuksen äärellä on houkutus haukata liian suuri pala kehityskakkua kerralla.
Sote-alalla on paljon innostavaa puhetta muun muassa tietoaltaista ja tekoälyn hyödyntämisestä. Asiakkaidemme kanssa läpivietyjen lukuisten sote-muutoshankkeiden kokemuksesta tiedämme, että onnistuminen edellyttää perusasioiden priorisoimista, viisasta vaiheistusta sekä toiminnan ja tietohallinnon tiivistä yhteistyötä. ICT:n pitää olla läsnä siellä, missä toiminnan muutosta johdetaan.
Keskeistä hyvinvointialueiden käynnistämisessä on saada perusta kuntoon:
- ICT-muutoksen ensimmäisessä vaiheessa pitää kartoittaa alueen tilanne ja varmistaa kriittisten toimintojen jatkuvuus. Tässä vaiheessa esimerkiksi talouden ja henkilöstön järjestelmät nousevat merkittävään rooliin, sillä ilman niitä monet uuden hyvinvointialueen perustoiminnot tyssäävät. Lisäksi muun muassa IT-infran ja sopimusten siirrot vaativat paljon työtä.
- Kun jatkuvuus on varmistamistettu, sitten voidaan yhtenäistää, harmonisoida ja modernisoida tietohallintoa ja -järjestelmiä. Kaiken perusta on huolellinen lähtötilanteen kartoittaminen ja alueellisten tavoitteiden asettelu, jotka ohjaavat uudistustehtävien priorisoinnissa.
- Tärkeää on myös se, että IT:n kokonaisarkkitehtuuri on ajantasaisena uudistuksen johtamisen työkaluna koko muutosmatkan ajan.
Onnistunut muutos on enemmän kuin osiensa summa
Kaikkea ei ehditä tehdä reilussa vuodessa. Kun järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille, pitää ensisijaisesti olemassa olevien järjestelmien ja verkkoyhteyksien toimia sekä sote-ammattilaisten saada palkkansa ajallaan.
Kaikki hyvinvointialueet eivät lähde toimeenpanemaan sote-uudistusta aivan nollapisteestä. On alueita, joissa vapaaehtoiset kuntayhtymät ovat jo pitkään toteuttaneet yhdistymistä, esimerkiksi Keski-Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä.
Onnistuneessa muutoksessa vaiheet eivät seuraa toisiaan lineaarisesti, vaan rakentuvat päällekkäin – näin ne luovat pohjaa toinen toisilleen. Muutossuunnitelma elää ja päivittyy muutoksen edetessä.
Yksi sote-uudistuksen keskeisistä tavoitteista on hyödyntää modernia tietoteknologiaa ja digitalisaatiota entistä paremmin. Tämä edellyttää sitä, että sekä sote-toimintaa että -tietohallintoa johdetaan ja uudistetaan kokonaisuutena – ei toisistaan erillisinä toimintoina.
Ovathan muun muassa ajantasaiset laitteet, verkot, järjestelmät ja tietohallinnon palvelut ensisijaisesti keinoja kehittää yhä vaikuttavampia ja tehokkaampia sote-palveluja – eivät itsetarkoituksellisia.
Sauli Hyvärinen on Sofigaten sosiaali- ja terveydenhuollon toimialajohtaja ja koulutukseltaan sosiaalityöntekijä. Sauli uskoo, että sosiaali- ja terveydenhuollon suuri murros on käsillä, kun alan digitaalista kehittämistä ohjataan asiakkaiden, potilaiden ja työntekijöiden palvelukokemus edellä.
Suomalaisyrityksissä piilottelee tuottavuusloikka – näin pääset alkuun
Talousjohtaja, näin sinusta tulee tuottavuusloikan toimitusjohtaja
